Nautin kauneuselämyksistä: taideteoksista, arkkitehtuurista – ja kodin ikkunan kehystämästä näkymästä sekä kauniista esineistä. Koen hyvää oloa, ylevyyttä, rauhaa tai innoitusta, riippuen tilanteesta ja elämyksestä. Olen myös kokenut ikävää oloa, rauhattomuutta ja latteutta ympäristöissä, joista kauneus puuttuu. Tiedän, että meitä on muitakin.
Kirjassa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin Mia Kankimäki käsittelee kauneutta perusteellisesti perehtyessään japanilaisen Heian-kauden hovitapoihin, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Hän toteaa aluksi, että estetiikka on hänelle ollut aina pakkomielle, huolimatta käytännöllisyyttä painottavasta suomalaisesta taustasta ja omasta perhetaustasta. Joten hän katsoo sopivansa hyvin juuri Heian-kaudelle. Kirjan rohkaisemana, hiukan samaan tapaan tartun nyt itsekin kauneuteen: on aika myöntää, että se on minulle Hyvin Tärkeää.
Niinpä olen kirjoittanut melkein valmiiksi käsikirjoituksen kirjaan, jonka nimeksi voisi tulla Kauneus – kokemus, merkitys ja vaikutus.
On parasta tunnustaa, että käytän käsitteitä hieman suurpiirteisesti. Tässä arvelen, että ”kauneus” ja ”esteettisyys” tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Kirjassa kyllä pyörittelen käsitteitä tarkemminkin.
Pohdintoja esteettisyydestä, siis varmaankin kauneudesta, esittää Arjen estetiikka -kirjansa johdannossa myös estetiikan tutkija Ossi Naukkarinen: ”Niin kauan kuin muistan, olen ihmetellyt voimaa, jolla kauniit maisemat, kömpelöt rakennukset, komeat autot, karismaattiset ihmiset, tarttuvat laulut ja hämmentävät maalaukset vaikuttavat minuun ja muihin. Jotkut niistä vetävät vastustamattomasti puoleensa ja keinauttavat johonkin tavanomaisuuden yläpuolelle, toiset aiheuttavat pahaa oloa ja tyrkkivät luotaan. Käyttäytymiseeni vaikuttaa jatkuvasti se, miltä maailma silmissäni, korvissani ja muissa aisteissani näyttää, kuulostaa ja tuntuu. En usko olevani erityistapaus, sillä useimpien ihmisten suhde maailmaan lienee suurelta osin esteettinen, ja juuri se tekee elämästä elämisen arvoista. Mutta miksi? Ja mitä se tarkoittaa?”
Kauneuden hyvää tekevään vaikutukseen viitataan itsestäänselvyytenä niin filosofisissa teksteissä kuin sisustuslehdissäkin. Asun-lehdessä tämä on suorastaan ohjelmanjulistus tai lehden linja, joka on yhä uudelleen esillä pääkirjoituksissa. Numerossa 2/2022 teema komeilee kannessa: ”Kauneuden voima” viittaa pääkirjoitukseen. Päätoimittaja Ulla Koskinen erittelee kauneuden kokemuksia sekä arjessa että julkisessa tilassa. ”Silmäni lepää kauniissa ja rauhoitun. Parhaimmillaan kaunis, hyvältä tuntuva tila, maisema, kuva tai äänimaailma, tarjoaa hengähdyspaikan ja voimaannuttavan energia-annoksen.” Kauneuskäsitys on henkilökohtainen, mutta ”on kuitenkin tärkeää, että hahmotamme, mikä itselle merkitsee kaunista, sillä kun kaipaamme rauhoittumista tai energiaa, meidän on syytä hakeutua kauneuden voimaannuttavaan piiriin.” Kauneuden ei tarvitse olla pelkästään sievää, vaan ”kaivatessani pientä haastetta, sopivaa jännitettä, tai halutessani löytää jotain uutta venytän kauneuskäsitteeni rajoja. Seikkailen ruman ja kauniin mielenkiintoisessa rajamaastossa.”
Sen paremmin filosofit kuin sisustajat eivät kuitenkaan tätä vaikutusta enemmälti pengo tai perustele.
Suomalainen teos Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi pyrkii käsittelemään asiaa, mutta tarjoaa vastaukseksi vihjeitä ja asiaa sivuavia artikkeleita menemättä asian ytimeen. Johdannossa Kalle Puolakka pohtii: ”Taide ja muotoilu ovat osa esteettistä hyvinvointikeskustelua. Esimerkiksi sairaaloihin sijoitetun taiteen on todettu edistävän potilaiden viihtymistä ja parantumista. Myös muotoiluratkaisuista on haettu vauhtia hyvinvoinnin edistämiseen. Kokonaisvaltaisempaa näkemystä estetiikan ja hyvinvoinnin välisistä kytköksistä ei kuitenkaan ole vielä yritetty tehdä. Mitä on esteettinen hyvinvointi? Minkälaisista kokemuksista ja asioista on kyse, kun esteettisestä puhutaan hyvinvoinnin yhteydessä? Onko esteettisillä arvoilla ja kokemuksilla oma paikkansa hyvinvointia edistävien tekijöiden joukossa? Minkälaiset ympäristöt ovat merkityksellisiä hyvinvoinnin näkökulmasta?”
Samassa teoksessa Arto Haapala esittää kysymyksen, jota tässä itsekin pohdin: ”Esteettisiä arvoja ja niiden asemaa nyky-yhteiskunnassa voi tuskin kiistää. Sekä esteettisen käsitteestä että hyvästä elämästä ja hyvinvoinnista on hyllymetreittäin tutkimusta. Tätä taustaa vasten on yllättävää, että esteettisestä hyvinvoinnista tai esteettisesti hyvästä elämästä ei ole kirjoitettu juuri lainkaan. Mikä voisi olla syy tähän laiminlyöntiin?”
Haapala miettii vastausta. Käsite itsessään ei ole syyllinen tähän laiminlyöntiin. Esteettinen hyvinvointi ei ole sisäisesti ristiriitainen käsite, eikä epäinformatiivinen. Ei myöskään triviaali tai arkaluonteinen. Haapala päätyy toteamaan: On vain ollut niin paljon muuta tutkittavaa.
Kauneus on siis tärkeää, ja vaikuttaa meihin monin tavoin. Haluan ymmärtää paremmin, miten kauneus vaikuttaa ihmiseen, mitä se tekee ihmiselle. Tai suuremmin: mikä rooli kauneudella on elämässä? Onko se hyvinvointia lisäävä vitamiini, ruhjeita hoitava laastari vai syvällinen perusarvo, hyvyyden ja totuuden rinnalla, jota ilman elämme vajaasti ja puutteellisesti?
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on tieteellistä tutkimusta (WHOn raportti 2019, Suomessa Taikusydän-sivusto). Tällöin on kyse selvästi määriteltävien taideteosten tai taiteellisen toiminnan vaikutuksista rajatuissa tilanteissa. Kauneus on vaikeampi määritellä ja rajata, eikä sen vaikutuksista ole vastaavaa tutkimusta. Taiteen edistämiskeskuksen erikoisasiantuntija Johanna Vuolasto rohkaisee: ympäristössä ja elämässä olevan kauneuden merkitystä on tarpeen pohtia ja tunnistaa siihen liittyviä mahdollisuuksia, eikä sitä ole vielä tehty. Nyt on sen aika.
Haluatko auttaa minua viimeistelemään kirjaani – tai ehkä horjuttaa sen perusteita? Vastaisitko joihinkin seuraavista kysymyksistä? Voit myös kommentoida asiaa vapaasti. Lähetä vastauksesi osoitteeseen pirkko.kasanen@gmail.com
- Koetko voimakkaita kauneuselämyksiä? Missä tilanteissa, mistä asioista? Mikä on sinulle kaunista?
- Onko kauneus sinulle ylipäätään tärkeää?
- Onko se sinulle hyvinvointia lisäävä vitamiini, ruhjeita hoitava laastari vai syvällinen perusarvo, vai jotain muuta?
- Kaipaatko kauneuselämyksiltä haasteita ja säröjä, vai puhdaslinjaista rauhaa?
Kirjoittaja Pirkko Kasanen on eläkkeellä oleva asiantuntija, jonka työuraan on kuulunut tutkimusta, organisointia, johtamista ja yrittäjyyttä. Kasanen on aiemmin kirjoittanut kirjan Valmistaudu vapauteen. Aloittelevan eläkeläisen työkirja (Otava 2021).
