Voisiko vanhemmuuden tuki jalkautua vahvemmin esimerkiksi työyhteisöjen strategioihin?
Elämä ei tapahdu irrallaan työelämästä. Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikutukset heijastuvat laajasti niin lapsiin, parisuhteeseen, vanhemmuuteen, perheeseen kuin työpaikallekin. Tämä aihe haastaa vanhempia, ja valitettavan monet kokevat uupumusta työn ja perheen ristipaineessa.
Antti Rinteen (sd) uuden hallituksen työlistalla olevan perhevapaauudistuksen keskeinen kysymys on, miten työ- ja perhe-elämä voidaan nivoa yhteen joustavasti ja huomioida samalla perheiden moninaisuus ja yksilölliset tarpeet.
Joustavan mallin lisäksi on tärkeää, miten työyhteisössä suhtaudutaan perhe-elämää tukeviin joustoihin ja miten asiasta puhutaan.
Onko vallalla yksilöllisen elämän- ja työnkulun huomioiva ilmapiiri vai syyttelevä ja latautunut keskustelutapa? Uskalletaanko työntekijän elämäntilanne puolin ja toisin ottaa puheeksi, miettiä yksilöllisiä työtä ja vanhemmuutta tukevia toimia?
Lasten hyvinvointi on suorassa yhteydessä perheiden ja vanhempien hyvinvointiin. Tällöin vanhemmuuden tukeminen ja voimavarojen vahvistaminen on tärkeää.
Voisiko vanhemmuuden tuki jalkautua vahvemmin esimerkiksi työyhteisöjen strategioihin? Työpaikan avoin ja myönteinen asenneilmapiiri työn ja perhe-elämän tukemiseen vähentää vanhempien riittämättömyyden tunnetta ja uupumista.
Aiheen tiimoilta työpaikat saavat tukea kolmannelta sektorilta. Esimerkiksi Maria Akatemian Työnjanoon! -hanke tukee syrjäytymisvaarassa olevia pienten lasten äitejä työn, vanhemmuuden ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ammatillisesti ohjatun vertaisryhmän avulla. Toimintaan osallistuneista äideistä rakennetaan naisverkosto, joka kutsuu mukaan työyhteisöt kaikkia osapuolia vahvistavaan dialogiin. Hyvinvoivista vanhemmista hyötyvät niin lapset, perheet kuin työyhteisökin.
Miia Lehtonen
Satu Koivula
projektityöntekijöitä, Työnjanoon! -hanke
Sari Nyberg
toiminnanjohtaja, Maria Akatemia ry