Voisimmeko suhtautua toisiimme enemmän pyrkimyksellä ymmärtää ja samaistua, kuin pyrkimyksellä erottaa? Kiinnostusta ja halua kohdata ja ymmärtää toisen ikäisiä ihmisiä kutsutaan ikäpolvitajuksi tai sukupolviälykkyydeksi. Ajatuksena on luoda siltaa ikä- ja sukupolvia erottavien kuilujen ylitse. Siltaa voi rakentaa paitsi suhteessa muihin ihmisiin, myös suhteessa omaan itseensä ja juuriinsa. Dialogin ja kertomusten kautta myös oman suvun ja kulttuurin historia saa uusia ulottuvuuksia, ja itsetuntemus sukupolvien jatkumossa kasvaa. Kysyessä ja kertoessa molemminpuolinen ymmärrys, kunnioitus ja myötätunto kasvavat.
Entä jos tänä erityisenä jouluna malttaisimme asettua toisenlaisten ihmisten asemaan ja kiinnostuksella ihmetellä paitsi uutta ja vierasta, myös vanhaa ja tuttua? Riippumatta siitä, viettääkö aikaa muiden kanssa fyysisesti vai ei, voi kysyä perheenjäseniltään ja muilta läheisiltään heidän rakkainta joulumuistoaan tai -perinnettä. Myös ikävät muistot voi tuoda yhdessä työstettäviksi ja puhdistettaviksi – ladattaviksi uudenlaisella joulun sanomalla.”
Kirjoittaja Henriikka Laurola toimii Tunne voimavarasi -hankkeessa.