Väliseminaari 27.4.2021: Työnjanoon! hankkeen (STEA) tuloksia ja vaikutuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta pienten lasten äitien kanssa tehtävässä työssä
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet ovat moninaiset ja vanhempien tukeminen ilmiön äärellä on korostunut erityisesti kuluneen reilun vuoden aikana. Edelleen pienten lasten äidit kantavat perheissä suurimman vastuun arjen sujuvuudesta ja tämän vuoksi moni tarvitsee erityistä tukea, miten työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu parhaiten. Paineet syntyvät monien asioiden summasta ja painetta äidit kokevat, vaikka sitä yrittäisi välttää. Työelämä jakaa ihmisiä aiempaa enemmän selviytyjiin ja syrjäytyjiin. Kulunut pandemiavuosi on lisännyt mm. lähisuhdeväkivaltaa ja työttömyys on lisääntynyt. Etätyöskentely on tuonut perheille työn- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen erityishaasteita ja hyvinvoinnin heikentyminen näkyy sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla. Erityisesti ilmiö koskettaa yksinhuoltaja- ja erityislasten vanhempia, kun läheisten antama konkreettinen tuki karanteenien vuoksi on estynyt.
Maria Akatemian, STEA avusteinen kolmivuotinen (2019-2021) Työnjanoon! kehittämishanke keskittyy tukemaan syrjäytymisvaarassa olevien pienten lasten äitejä, jotka tarvitsevat tukea psyykkisen ja sosiaalisen tuen vahvistamiseen työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Tähän mennessä toimintaan on hakeutunut 107 naista ja vertaisryhmissä on tuettu 52 äitiä. Tarve on ilmeinen ja kasvava. Naiset ovat hakeutuneet ammatillisesti ohjattuihin vertaistukiryhmiin ja naisverkostotoimintaan. Verkkovälitteinen toimintamalli on mahdollistanut osallistumisen valtakunnallisesti.
Toiminnasta saadun kokemuksen mukaan ilmiö koskettaa kaikenlaisia perheitä, mutta erityisesti yksinhuolta- ja erityislasten äitejä. Haasteet tulevat monenlaisista elämäntilanteista, osa on kotona, osa töissä, osa palaamassa työelämään, osa miettii alanvaihtoa. Paineet tulevat monesta suunnasta, asiantuntijoilta, somesta, yhteiskunnallisesta keskustelusta, lähipiiriltä. Yhteistä kaikille on yksinäisyyden tunne. Lähipiiriä ei ole tai karanteenin vuoksi konkreettinen lähipiirin tuki on puuttunut. Kumppani puuttuu ja etätyö on heikentänyt omaa verkostoa. Työn aiheuttamat paineet, kiire, suorittaminen ja jatkuvasti saatavilla olo aiheuttavat stressiä. Mielen hyvinvointi on koetuksella ja on heikentänyt sekä psyykkistä että sosiaalista toimintakykyä, joka näkyy ilottomuutena, tunteiden hallitsemattomuutena, välinpitämättömyytenä ja jaksamattomuutena.
Toiminnan tuloksia ja vaikutuksia mitataan hankkeen toiminnassa Maria Akatemiassa kehitetyn Tunnevaaka® huoli- ja voimavaramittarilla, kykyviisarilla ja kohderyhmän kokeman palautekyselyn avulla. Kohderyhmän kokeman toimintakyvyn muutoksesta keskeisinä tuloksina voidaan todeta mm. äitiyden kokeman uupumuksen ja yksinäisyyden vähentyminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntämisen lisääntyminen. Vertaistuki on ollut oleellista näiden mahdollistumisessa. Tuki omaan vanhemmuuteen on vahvistunut ja omat suunnitelmat eteenpäin ovat selkiytyneet, oma yksilöllinen polku takaisin työelämään, koulutukseen tai alan vaihtoon. Äidit ovat saaneet myös ohjausta oman mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja rohkeutta hakeutua tarvitsemiensa palveluiden piiriin mm. työterveyshuollon kautta.
Hankkeen viimeisenä vuonna jatketaan vertaisryhmä- ja naisverkostotoimintaa, joka mallinnetaan toiminnan levittämiseksi ja juurruttamiseksi. Keskeistä on myös verkkomateriaalin tuottaminen työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ammattilaisten käyttöön verkkosivuille sekä vapaaehtoistoiminnan kytkeminen ja vahvistaminen osaksi naisten tukea ja juurruttamistyötä.
Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Sari Nyberg,
sari.nyberg@maria-akatemia.fi, puh. 050 502 7544