Peilaamalla eri tilanteissa muiden mielipiteitä, pukeutumista, suosikkeja, inhokkeja, asenteita voi kokea olevansa osa porukkaa ja tulevansa hyväksytyksi. Mukailemalla ihailemaansa ihmistä, jonkun muun elämäntapaa tai seuraamalla erilaisia muoti-ilmiöitä voi tuntea olevansa kiinni ihanassa elämässä, toteuttavansa onnellisuutta omassa elämässään. Tämä toimintamalli voi pitkään kannatella ja helpottaa omaa epävarmuutta, vaikka väistämättä arjen haasteet aina puhkovat puhaltamiamme kuplia, joita voi hiukan aina paikkailla ehjän näköisiksi ja jatkaa vuotavallakin eteenpäin.
Suuri elämänmuutos, joskus kriisi, joskus muu arkeen tai mieleen suuresti vaikuttava asia, voi kääntää katseemme sisäänpäin ja avata meille mielenkiintoisen tutkimusmatkan. Tutkimusmatka voi alkaa kysymyksellä, mitä minulle tapahtui? Syvemmälle matka jatkuu kysymyksillä, mitä minä tunnen ja oivalluksilla, mitä minä voin tehdä ja mitä minä haluan. Matkaan liittyy huomioita siitä, mitä muut ovat sinulle opettaneet, mitä sinusta on sanottu, mitä sinulta on vaadittu, mitä olet joutunut piilottamaan, mihin sinua on kannustettu. Kun tutustut itseesi, voit huomata epätotuuksia itsestäsi tai havaita toimintamalleja, joita et enää haluakaan noudattaa. Alat luottaa omiin arvoihisi ja uskallat tehdä ratkaisuja omien kokemustesi ja oman ajattelusi pohjalta. Kun siivoat sisintäsi, voit konmarittaa turhan, keinotekoisen ja epäaidon. Siivouksen jälkeen näet, mitä hyvää, aitoa ja tarpeellista jäi jäljelle. Seuraava askel on löytää kaikki omannäköinen, kaunis ja vahvistava keskelle sisintä. Hanna Brotherusta vapaasti siteeraten: ”Ainoa kotisi olet sinä.”
Itsetuntemusmatkaan ei tarvita kriisiä tai suurta muutosta. Matkan voi aloittaa pehmeästi kuin kanootilla pientä virtaa pitkin, joka matkan edetessä tuo eteen lähes umpeutunutta kapeikkoa, kosken kuohuja, järvenselkää ja peilityyntä auringon valaisemaa väylää. Matkaoppaitakin löytyy. Kun sen matkan itsekseen taittaa, tuntuu askel maalla rohkealta ja suunta varmemmalta. Lämmin suositus matkaanlähdölle.
Kirjoittaja Iiris Nurmo, projektityöntekijä, Työnjanoon! hanke