Yhteiskunnassamme on perinteisesti suhtauduttu tyttöjen ja naisten vihaan ja aggressioon eri tavalla kuin poikien ja miesten vihaan. Ajassamme elää yhä käsityksiä tytöille ja pojille tavanomaisesta käyttäytymistä, vaikka vihan ja aggression kysymykset koskettavat kaikkia ihmisiä sukupuoleen katsomatta. Keijun varjo -toiminnassa tehdyn ehkäisevän väkivaltatyön kautta olemme oppineet, että kieltävä suhtautuminen tyttöjen ja naisten vihaan ei poista heidän kokemaansa vihaa, mutta se saattaa muuttaa sen muotoa. Tyttöjen ja nuorten naisten väkivallan haasteita on erityisen vaikeaa tunnistaa, sillä usein haasteet eivät näy päälle päin. Omat vaikeat tunteet ottavat usein vallan muiden silmien ulottumattomissa: nuoren lähimmissä ihmissuhteissa kuten seurustelusuhteissa sekä suhteessa itseen. Oman väkivallan tunnistaminen […]

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan psyykkistä kuormitusta kokevat eniten 20–29-vuotiaat työikäiset. Meillä on tarve pitää kiinni jokaisesta työikäisestä ja ylläpitää jokaisen työikäisen työkykyä hyvällä johtamisella ja työn tekoa tukevalla työkulttuurilla. Työelämä on murroksessa ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet pysyvästi. Työimuun! (2023–2025 STEA) -hankkeessa pureudumme alle 36-vuotiaiden naisten työnimun vahvistamiseen ja sitä kautta kestävään työhön integroitumiseen. Hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa meitä kiinnostaa, miten työyhteisöissä ja johtamisessa tulisi ymmärtää nuorten ammattilaisten työelämälle antamia merkityksiä ja miten työelämän tulisi vastata tähän, että nuorten ammattilaisten työnimua saataisiin vahvistettua ja jopa käynnistettyä. Työyhteisöjen moninaisuus haastaa johtamista. Miten yhteensovittaa nuoren vastavalmistuneen odotukset, tuen tarve ja kestävä integroituminen […]

Vanhemmuuden elinkaareen sisältyy monenlaisia vaiheita, joissa vanhemman on kyettävä sopeutumaan uuteen ja samalla tukemaan lasta uudessa kehitysvaiheessa. Vanhemmat tarvitsevat usein tukea myös oman huolen ja epävarmuuden kohtaamiseksi. Ilman tukea kuormitus voi kasautua ja purkautua eriasteisina tunnesäätelyn haasteina, jaksamattomuutena tai näköalattomuutena. Vanhemmuus voi ajoittain tuntua loputtomalta itsensä uuvuttamiselta, ylitsevuotavilta murheilta, syviltä peloilta ja turhautumiselta omaan rajallisuuteen. Toisaalta se on myös suurimman onnen ja merkityksen lähde sekä päivittäisen elämän rikastuttaja. Lapsen ja nuoren kasvaessa ja kehittyessä, jokainen vaihe tuo mukanaan uusia haasteita ja tunteiden kirjon. Pieni lapsi on suuresti aikuisen avun varassa ja opettelee elämän perusteita omien tuntemustensa ja tahdonilmaisujensa kautta. Tätä […]

Edellinen blogikirjoitukseni (Etiikka ja estetiikka, kauneus hyvässä pahassa) viritti, miltei villitsi, tärkeän, rönsyilevän keskustelun. Olin jo ajatellut tarttua arkipäivän estetiikkaan, siis ”kauneus vastaan arkipäiväisyys”, mutta palaankin siihen myöhemmin. Nyt on ”kauneus vastaan rumuus” vielä mielessä, kiitos keskustelijoiden. Jatkan siis vielä tästä teemasta. Ensin, tai taas, tai aina, on paikallaan varoitus. Olen hakemassa ymmärrystä ja oivalluksia kauneuden voimasta ja merkityksestä. Otan innokkaasti vastaan ajatuksia enkä aio yrittääkään määritellä käsitteitä aukottomasti, saati rakentaa niistä loogista järjestelmää. Siis kauneus, taide, esteettiset elämykset ynnä muut käsitteet vilistävät joskus aika villisti. Sitten keskusteluun. Yksi keskustelija muistutti, että kauneutta voi kokea myös rumuudessa. Minulle tuleekin mieleen […]

Työelämä on tunnetusti isossa murroksessa ja yhä useampi nuori ammattilainen uupuu tai on riskissä uupua. Työelämän alkutaival on täynnä ristiriitoja ja haasteita, joiden keskellä tasapainoileminen vaatii monenlaisia metataitoja, rohkeutta ja sopeutumiskykyä. Etenkin nuoret naiset kohtaavat työ- ja muussa elämässään vaatimuksia, joiden täyttämisen paine on monelle raskas kokemus. Näistä teemoista Työnimuun! -hanke keskusteli työ- ja organisaatiopsykologi Karoliina Mellasen kanssa. Valinnanvapauden paine haastaa Mellasen mukaan nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassa valinnanvapaus on jopa ylivoimaisen laajaa. Vaikka suuri valinnanmahdollisuuden määrä on hieno asia, on ihmismielen tunnetusti helpompi valita kuuden vaihtoehdon kuin kuudenkymmenen vaihtoehdon väliltä. Miten valita ja tunnistaa ”oma juttu” ja unelmaduuni maailmassa, jossa mahdollisuuksien määrä on lukematon? […]

Läheisenä työelämässä -hanke on aloittanut kolmannen ja viimeisen toimintavuotensa, joten nyt onkin oiva hetki kääntää katse menneeseen vuoteen ja tutkia, mitä hankkeen toisena vuonna saavutettiin asiakastyössä. Hankkeen vertaisryhmät keskittyvät vertaistuelliseen keskusteluun, omien tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn sekä työn ja läheishoivan tasapainottamiseen omassa arjessa. Vuonna 2023 hankkeessa järjestettiin viisi vertaisryhmää työssäkäyville läheishoivaajille ja asiakaskohtaamisten kokonaismäärä oli 59. Vertaistoiminnasta kerätyt tulokset osoittavat toiminnan vaikuttavuuden ja tarpeen: kaikki asiakkaat kokivat hyötyneensä ryhmätoiminnasta ja saaneensa vertaistukea ryhmästä. Suurin tavoitettu ryhmä oli 40–50-vuotiaat naiset, ja 84 prosenttia kaikista asiakaskontakteista oli naisia. Tämä vahvistaa tutkimuksissa nousseita tuloksia, jonka mukaan hoivavastuita läheisistä kantavat eniten yli 45-vuotiaat naiset. […]

Nuorten vastavalmistuneiden ammattilaisten siirtyminen työelämään on ennen kaikkea nuorelle itselleen, mutta myös yhteiskunnallisesti, merkittävä hetki. Useimmat nuoret kiinnittyvät hienosti työelämään. Kuitenkin osa nuorista jaksaa ammattiin valmistuttuaan työelämässä vain hetken, on terveydellisiä ja vaihtuvista elämäntilanteista johtuvia syitä. Lisäksi usein valmistumisen jälkeiseen aikaan liittyy yksityiselämässä isoja asioita ja odotuksia, jotka saattavat muuttaa tärkeysjärjestystä ja työtä ei koetakaan siinä kohtaa tärkeimmäksi asiaksi elämässä. Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten työelämässä jaksaa tai miten työelämään pääsee kiinni. Ajattelen, että meidän, hieman pidempään työelämässä jo olleiden, on hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan myös sitä, miten nuoret työelämän kokevat ja miten nuoret pääsisivät työnimuun. Työhän on parhaimmillaan […]

Syksyllä 2023 blogitekstissäni kerroin, miksi pohdin kauneutta: se on niin vaikuttavaa, hyvää tekevää, tärkeää ja välttämätöntä. Olen syventynyt kauneuteen ja sen merkitykseen lukemalla, kokemalla ja keskustelemalla. Kauneus tuntuu liittyvän kaikkeen mahdolliseen, tai ainakin käydään oppineita väittelyjä siitä, liittyykö vai eikö, ja pitäisikö. Yksi liittymä on kauneuden eettinen merkitys – mitä tekemistä kauneudella on hyvän ja pahan kanssa. Tämä on yksi aihe käsikirjoituksessani kirjaan, jonka nimeksi voisi tulla Kauneus – kokemus, merkitys ja vaikutus. Kun kauneutta kuvaillaan tai määritellään, sen vastakohdaksi mainitaan joskus rumuus, joskus arkipäiväisyys. Arkisen ja kauneuden suhdetta on paljon pohdittu ja toivon voivani palata siihen toisessa kirjoituksessa. Rumuus […]

Nautin kauneuselämyksistä: taideteoksista, arkkitehtuurista – ja kodin ikkunan kehystämästä näkymästä sekä kauniista esineistä. Koen hyvää oloa, ylevyyttä, rauhaa tai innoitusta, riippuen tilanteesta ja elämyksestä. Olen myös kokenut ikävää oloa, rauhattomuutta ja latteutta ympäristöissä, joista kauneus puuttuu. Tiedän, että meitä on muitakin. Kirjassa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin Mia Kankimäki käsittelee kauneutta perusteellisesti perehtyessään japanilaisen Heian-kauden hovitapoihin, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Hän toteaa aluksi, että estetiikka on hänelle ollut aina pakkomielle, huolimatta käytännöllisyyttä painottavasta suomalaisesta taustasta ja omasta perhetaustasta. Joten hän katsoo sopivansa hyvin juuri Heian-kaudelle. Kirjan rohkaisemana, hiukan samaan tapaan tartun nyt itsekin kauneuteen: on aika myöntää, että se on […]

Noin puolet palkansaajista kokee henkistä kuormittumista työssä ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet. Työolobarometrin (2022) mukaan työ rasittaa henkisesti useammin naisia kuin miehiä. Naiset kokevat myös työuupumuksen oireita useammin kuin miehet. Naisista miltei neljännes koki paljon tai melko paljon myös haitallista stressiä, kun taas miehillä stressiä kokevien osuus oli selvästi pienempi (14 %). Onko naisten ja miesten töissä sitten sellaista eroa, joka selittäisi erot hyvinvoinnissa? Työ kuormittaa henkisesti erityisesti sellaisilla ammattialoilla, joilla tehdään tunnetyötä. Tunnetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa muiden ihmisten tunteiden huomioiminen ja niihin vaikuttaminen on osa työtä. Työolotutkimuksen (2018) mukaan erityisesti terveydenhuollon, hoivapalvelujen ja opetusalan työntekijät kokivat työhönsä kuuluvan tunnetyötä, ja näillä […]

Väkivaltaista naista on lähestytty elokuvissa monin eri tavoin niin sankarien, roistojen kuin uhrienkin kautta. Yksi valkokankaan väkivaltaisia naisia eteenpäin ajava motivaatio on kosto. Onko kostaminen aidosti kestävä tapa kohdata koetut vääryydet? Elokuvissa käsitellään muiden taidemuotojen tavoin monipuolisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä. Viihteen ja ajankulun ohella elokuvataide tarjoaa yleisölleen mahdollisuuden tarkastella kipeitä ja arkojakin aiheita turvallisen välimatkan päästä, päästäen katsojan samalla aivan iholle. Elokuvat peilaavat yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja normeja sekä ilmentävät näiden arvojen ja normien muovautumista yhteiskunnan muuttuessa. Samalla elokuvat tarjoavat katsojilleen roolimalleja ja ohjeistavat erilaisiin toimintatapoihin. Elokuvissa kuvattua naisen tekemää väkivaltaa tarkastelemalla näemme, miten ilmiöön on eri aikoina suhtauduttu. Naisen tekemä […]

Naisilla, jotka käyttävät haitallisesti päihteitä, on kohonnut riski sekä kokea väkivaltaa, että käyttäytyä väkivaltaisesti. Tämä riski tunnistetaan yhteiskunnassamme, mutta apua ja palveluita tilanteeseen ei ole riittävästi saatavilla. Päihteistä toipuvien naisten väkivallankokemukset tulevat edelleen ohitetuiksi – tämän taustalla on se, että väkivallan kokemukset jäävät valitettavan usein päihdeongelman taakse tai ne nähdään ”väistämättömänä” osana päihdeongelmaa. Päihdehoito Suomessa on alun perin kehittynyt ja rakentunut vastaamaan miesten tarpeisiin, sillä naiset ovat olleet ja ovat edelleen vähemmistönä päihdepalveluissa. Naiserityisessä päihdetyössä pyritään ottamaan huomioon asiakkaan sukupuolen vaikutus niin päihteiden käyttöön kuin kuntoutumiseenkin. Näitä naiserityisyyttä huomioivia päihdepalveluja on kuitenkin tarjolla edelleen rajatusti. Väkivallan teemat ja niiden puheeksiotto […]

Olen tutkinut väitöskirjassani naisten käyttämää perheväkivaltaa. Sen tutkimuksen päätulokset liittyivät naisten auttamiseen ja tämän usein piiloon jäävän väkivallan muodon näkyväksi tekemiseen. Naiset kuvasivat tutkimuksessa paljon itsetuntoon ja minuuteen liittyviä kokemuksiaan. Väitöstutkimuksen valmistuttua opiskelin työnohjaajaksi. Työnohjaajana työskennellessäni erilaiset työelämän ilmiöt ovat tulleet tutuiksi työnohjauksen näkökulmasta. Olen huomannut, että aiempaan tutkimukseeni osallistuneiden naisten kokemukset minuudestaan ovat tunnistettavissa myös työelämässä olevien naisten puheissa, etenkin tilanteissa, kun työnteko koetaan raskaaksi ja ollaan väsyneitä. Naiset saattavat kyseenalaistaa osaamistaan, miettivät tekevätkö oikein tai tekevätkö riittävästi. En yritä, enkä halua yhdistää näitä kahta asiaa, vaan tunnistan yhtäläisyyksiä naisten tarinoissa itsetuntemukseen liittyen. Näitä asioita pohdin omassa päässäni ja […]

Nykymaailma on yhtä aikaa täynnä rajattomia mahdollisuuksia ja samalla elämän hallitsemattomuus ja pirstaloituneisuus luo uudenlaisia paineita ja odotuksia, joiden toteuttamiseen ei ole olemassa selkeää käsikirjoitusta. Meille tarjoutuu ristiriitaisia ja osaltaan jopa mahdottomia rooleja, joissa kaikissa yritämme tasapainoilla parhaamme mukaan. Elämän taitekohdissa tulee näkyviin, miten pystymme tukemaan itseämme vaikeina hetkinä. Oman elämän kipukohtien tutkiminen vie meidät vastatusten haastavienkin tunteiden kanssa. Löydämme itsemme tilanteesta, jossa emme voi enää siivota ja raivata pois vaikeaksi koettuja tunteita elämästämme. Vaatii voimia ja rohkeutta mennä kohti muutosta ja muita ihmisiä ­– kurottautua avun ja tuen äärelle. Maria Akatemian hyvinvointi- ja työelämätoiminta tähtää siihen, että yksilön hyvinvointia […]

Käteni tarttuvat kynään, kirjoittavat sanoja, piirtävät viivoja ja levittävät värejä paperille, kantavat ostoskasseja, pitelevät kädestä, silittävät ja halaavat, laskeutuvat rauhoittavasti vatsani päälle, kun pelottaa tai hermostuttaa. Joskus käteni piirtävät sanoja ilmaan, kun tavoittelen ja yritän löytää yhteyttä toiseen ihmiseen. En varsinaisesti tarvitse käsiä kohtaamistyössä, mutta ne muistuttavat minua ihmisyydestäni, inhimillisyydestä ja kehollisuudesta, joka meitä kaikkia yhdistää. Millaisin katsein kohtaan toisen ihmisen, kun hän uskaltautuu kurkottelemaan kohti, puhumaan vaikeasta tai vaietusta? Miten katson häntä ja mistä käsin kohtaan hänet? Olenko itse saanut kokemuksia läsnä olevasta kohtaamisesta, ja katseesta, jonka alla on turvallista tulla näkyväksi hätäni tai häpeäni kanssa? Ystävällinen, kunnioittava ja […]

Työssäkäyvän läheishoivaajan työpäivä ei pääty läppärin sulkemiseen tai työvaatteiden riisumiseen, vaan hoiva lomittuu vuorokauden ajasta riippumatta sirpaleisina tehtävinä ja vastuunkantona, toisinaan myös jatkuvana huolena, osaksi arkea. Tunnetason kuormitus, oman ajan ja levon puute sekä arjesta suoriutuminen eri rooleissa sukkuloiden herättävät inhimillistä hätää, turvattomuutta ja riittämättömyyden tunteita. Elämästä saattaa tulla päivä kerrallaan selviämistä ja tulevaisuudesta näköalatonta. Omat tarpeet jäävät herkästi läheisen tarpeiden jalkoihin, eikä elämän sisältö tunnu olevan enää itse määriteltävissä. Kenen elämää oikein elän? Mistä riittäisi aikaa myös itselleni?  Läheishoivaajien jaksamista koskevissa tutkimuksissa[i] selviytymiskeinoina korostuvat perheen ja ystävien kanssa vietetty aika, mutta myös työssäkäynti ja harrastukset tuovat monen elämään merkityksellisyyttä […]

Me Maria Akatemian Keijun Varjo -toiminnassa olemme osana Veckan Sex -seksuaalikasvatusviikkoa. Väestöliiton nuorisotyöryhmä on valinnut seksuaalikasvatusviikon kattoteemaksi rajat. Omien rajojen tunnistaminen ja toisen rajojen kunnioittaminen ovat keskeisiä teemoja tarjoamissamme yksilökeskusteluissa sekä vertaisryhmissä. Miten rajat sitten liittyvät vaikeisiin tunteisiin, aggressioon ja ehkäisevään väkivaltatyöhön? Asetamme rajoja päivittäin esimerkiksi romanttisissa suhteissa, ystävyyssuhteissa, opiskeluyhteisöissä ja työelämässä. Aikuisuuteen siirryttäessä yksi nuoren tärkeimpiä kehitystehtäviä on opetella tunnistamaan, ilmaisemaan ja kunnioittamaan omia rajojaan. Omien rajojen tunnistaminen ja nimeäminen on iso osa väkivallatonta vuorovaikutusta. Kun oppii tunnistamaan omia rajojaan ja asettamaan niitä rakentavasti, on usein myös helpompi kunnioittaa toisen ihmisen rajoja. Jos taas emme tunnista omia rajojamme, meidän […]

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista ”itseen kohdistuva väkivalta”? Ehkä viiltely, pään hakkaaminen seinään tai hiusten repiminen? On totta, että esimerkiksi viiltely on itseen kohdistuvaa väkivaltaa, ja melko yleistä sellaista. Suomessa viiltelyä esiintyy noin 12 % 13–18-vuotiaista (Myllyviita, 2020). Tämä tarkoittaa sitä, että noin joka kymmenes nuori viiltelee. Kuitenkaan itseen kohdistuvan väkivallan ei välttämättä tarvitse olla fyysistä, vaan ihminen voi kohdistaa itseensä myös henkistä väkivaltaa. Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhut itsellesi? Omat ajatukset ovat ikään kuin lauseita, joiden avulla ihminen puhuu itselleen. On arvioitu, että jopa 80 % ihmisen ajatuksista on arvostelevia ja negatiivisia (Pietikäinen, 2009, s. 192). Tämä […]

Oletko koskaan menettänyt hallintaa tunteistasi ja sen seurauksena huutanut kumppanillesi, mutta myöhemmin katunut käytöstäsi? Oletko koskaan ollut verbaalisesti väkivaltainen ja satuttanut kumppaniasi riidan aikana, saadaksesi kontrollin tunteen tilanteesta? Oletko rikkonut kumppanisi asettamia rajoja saadaksesi omat henkiset ja emotionaaliset tarpeet tyydytettyä, tahtosi läpi tai jonkin muun syyn takia? Oletko koskaan valehdellut kumppanillesi välttääksesi sen emotionaalisen ja henkisen tuskan, mikä seuraa valheiden ja petoksen paljastumisesta? Tai oletko koskaan syyttänyt kumppaniasi uskottomuudesta, valehtelusta tai pahoista aikeista sinua kohtaan, mutta myöhemmin ymmärtänyt, että syytöksesi kumpusivat omasta uskottomuudesta, valheista, tai heikosta itsetunnosta? Henkistä väkivaltaa voi olla vaikeaa tunnistaa väkivallaksi verrattuna fyysiseen väkivaltaan. Tämän kirjoituksen alussa […]

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota läheishoivasta puhuttaessa? Mihin kaikkeen läheishoiva vaikuttaa? Miten voisimme parantaa läheishoivan tunnistamista ja asemaa Suomessa? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva tuottaa selkeitä säästöjä esimerkiksi kunnan palvelukustannuksissa ja paikkaa terveydenhuollon henkilöstövajetta. Läheisestä huolehtimiseen liittyy paljon mielekkäitä sekä positiivisia kokemuksia ja tunteita.  Läheishoivaajista puhuttaessa olemme kuitenkin isojen kysymysten äärellä, kun mietimme näiden ihmisten hyvinvointia ja esimerkiksi työssäjaksamista. Väestön ikääntyminen, hoitajapula, hoivapalveluiden saamisen […]

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Kuka on läheishoivaaja? Mistä läheishoivan tunnistaa? Mikä on läheishoivaajan ja omaishoitajan ero – vai onko sitä? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva on läheisen ihmisen tarpeista huolehtimista, joka kattaa kaiken lähisuhteessa tapahtuvan avun ja huolenpidon. Se voi esimerkiksi olla kauppa- tai pankkiasioiden hoitamista, läsnäoloa yksinäisyyden hetkellä tai psyykkisen ja fyysisen tuen antamista. Läheishoiva voi olla hoivan tai huolenpidon antamista, esimerkiksi terveydellisten asioiden seurantaa tai konkreettista […]

Raskauden ja synnytyksen myötä äidin kokemus omasta kehosta ja seksuaalisuudesta muuttuu. Toiset sopeutuvat näihin muutoksiin hyvin, mutta toisille ne voivat tuntua vaikeilta. Monet fysioterapiavastaanotolleni tulevat äidit kertovat, että synnytyksen jälkeen ”keho ei ole tuntunut enää omalta” ja he kokevat, että ”omaan kehoon ei saa enää yhteyttä”. Usein yhteyttä on vaikea saada etenkin lantionpohjaan tai keskivartaloon. Raskauden edetessä koko vatsanseinämä venyttyy ja lantionpohjalle kohdistuu painetta. Alatiesynnytys venyttää lantionpohjan kudoksia ja saattaa aiheuttaa repeämiä. Sektiosynnytys on iso operaatio, joka vaikuttaa koko kehon toimintaan. Ei siis ole mikään ihme, että oma keho saattaa tuntua vieraalta. Lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten virtsan ja ulosteen pidätyskyvyttömyys voivat […]

Vanhemmuus voi olla toisinaan uuvuttavaa. Olit sitten perhevapailla tai solmussa työn ja perheen yhteensovittamisen kanssa, riittämättömyyden ja puolinaisuuden tunteet hiipivät harteille, vaikka kuinka suoritat kaiken ja ylikin. Elämää tulee toteutettua ei elettyä, menee mehut.  Riittävän hyvä vanhemmuus on erinomainen tavoite abstraktiudestaan huolimatta, kukinhan viime kädessä määrittelee sen itse tai parhaimmillaan vanhemmat yhdessä. On hyvä pysähtyä tarkastelemaan vanhemmuutensa tavoitteita, merkityksiä ja prioriteetteja ja punnita niitä suhteessa omiin voimavaroihin ja siihen, mikä lopulta on tärkeää vanhemmuudessa. Ehkä näin onnistuu päivittämään oman vanhemmuutensa idean ja huokoistamaan arkea.  Luotto toiseen vanhempaan sekä perheen tolkullinen työn- ja vastuunjako vapauttaa voimavaroja myös omasta jaksamisesta huolehtimiseen – […]

Maailma ympärillämme on juuri nyt arvaamaton, kotimaassakin on erimielisyyttä siitä, miten tulevaisuus turvataan ja omassa elämässämme kaikilla valintoja ja epävarmuutta.  Välillä enemmän, joskus vähemmän haahuilemme epävarmuuden aivosumussa. Viisas ajatus on jo se, että asioita, jotka tapahtuvat minusta riippumatta, ei kannata liikaa murehtia. Mahdollisuutemme on edistää asioita, joihin voimme vaikuttaa teoillamme tai kannanotoillamme. Ratkaisut, joita voimme itse tehdä ovat vastuullamme.  Aidosti omien ratkaisujen vastaukset löytyvät meistä itsestämme ja ulkopuolelta tulevat ehdotukset, paineet tunnistaen.  Kestävät ja omaa hyvinvointiamme tukevat päätökset kasvavat sisällämme. Naisryhmissämme punaisena lankana kulkeva teema on itsetuntemus. Omien arvojen ja uskomusten luotaamisen kautta saamme kirkkaamman kuvan, josta voi tunnistaa meihin […]

Nuorten ja työikäisten uupumus yhteiskunnassamme herättää kysymyksiä, mistä kaikista tekijöistä on kysymys. Yksi pohdittava kysymys on se yksinäisyys ja juurettomuudesta johtuva irrallisuus, joka syntyy silloin, jos nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet ovat hyvin erillään ja kaukana toisistaan. Elämänmenon nopeatempoisissa muutoksissa vanhemmat polvet saattavat vetäytyä tai heidät jätetään syrjään ja silloin heiltä voi kadota ikään liittyvä tehtävä olla nuorempien tukena ja pysyä yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä elämää kannattelemassa. Sukupolvien välisen yhteyden ylläpitäminen voi olla haastavaa kaiken ikäisille. Kasvuun liittyvät jännitteet kuuluvat elämään ja ne voisivat olla myös kutsu lähteä tutustumaan eri-ikäisinä toinen toisiimme sen sijaan että eriydymme pelkästään omiin ryhmiimme. ”Ihmismielessä on jatkuva […]

Runsas kaksi vuotta sitten, helteisenä heinäkuun aamuna, sinusta tuli äiti. Äitiytesi alku oli aika raju, kun olit menehtyä synnytyskomplikaatioihin. Kokemus aivan ymmärrettävästi traumatisoi sinut.  Sen lisäksi, että yritit toipua synnytyksestä niin fyysisesti kuin henkisesti, koko maailmasi oli mullistunut. Identiteettisi oli muovautumassa uudelleen, parisuhteesi oli muuttunut vauvaperheeksi, ja yritit muodostaa yhteyttä tähän vastasyntyneeseen olentoon. Et oikein tiennyt, miten suhtautua muuttuneeseen ja vaurioituneeseen kehoosi ja mieleesi, uuteen elämäntilanteeseen, rooleihin ja dynamiikan muutokseen. Pinnalla pysyminen oli vaikeaa.  Koit itsesi niin kovin yksinäiseksi vastasyntyneen kanssa kotona. Tunsit, että maailma vain jatkaa kulkuaan, ja sinä makasit mielessäsi yhä siellä sektiosalissa. Mielestäsi kukaan ei oikeasti ymmärtänyt, […]

Opintojeni viimeisinä päivinä huomasin kokoavani ammatti-identiteettiäni yksiin kansiin. Mitä kaikkea olen oppinut vuoden aikana? Mitä kuluneet viisi viikkoa Maria Akatemiassa ovat minulle antaneet? Lähdin työvalmentajaopintoihin kaksi aiempaa tutkintoa takataskussani. En juurikaan tiennyt, missä ja minkä asiakasryhmän parissa haluaisin tehdä uutta työtäni. Nyt tiedän. Tätä työtä tehdään ihmisten parissa siellä, missä he kulloinkin ovat. Eräs kokenut maria-akatemialainen totesi, että hän korvaa asiakas-sanan mielellään sanalla ihminen. Koenkin, että yksi tärkeimmistä asioista, jota voin tulevissa työtehtävissäni toteuttaa, on olla ihminen ihmiselle. Olla läsnä, kuulevana korvana, joskus ainoana sellaisena heille, joita työssäni kohtaan. Tähän sain vahvistusta Maria Akatemiasta, jossa työskennellään äärimmäisen haavoittuvien asioiden ja […]

Muistiviikkoa vietetään tällä viikolla teemalla ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Läheisenä työelämässä -hankkeen blogikirjoituksessa pohditaan puheeksi ottamista hoivasta omien vanhempien kohdalla. Muistiystävällinen teko voi olla esimerkiksi vanhempien kanssa käyty keskustelu siitä, kuinka he toivovat tulevansa kohdatuksi ja hoivatuksi silloin, kun itsenäinen pärjääminen heikkenee. Herätys omien vanhempien ikääntymiseen ja jaksamisen vähenemiseen saattaa tulla eteen yllättävissä tilanteissa: Kun oma isä kertoi saman jutun uutena asiana jo enemmän kuin kahdesti. Tai kun äidin tavarat tuntuvat olevan useimmiten hukassa, ja hän epäilee naapurin varastavan niitä. Kaukaiselta kuulostava asia havahduttaa. Kuinka kauan vanhempani vielä jaksavat ja pärjäävät itsenäisesti, missä vaiheessa vanhempani […]

Työelämän ja läheishoivan yhteensovittaminen on vaativaa tasapainoilua ajankäytön ja oman jaksamisen välillä. Tutkimusten mukaan mitä sitovampaa, toistuvampaa ja moninaisempaa hoivan ja huolehtimisen muodot ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat huolehtijan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja arjen muihin toimintoihin. Työyhteisön suhtautumisella ja työkäytännöillä on nähty olevan merkittävä rooli hoivaajan jaksamisen kannalta. Hyväksi koettuja työn joustoja ovat esimerkiksi etätyöstä sopiminen, liukuva työaika, lomarahojen muuttaminen vapaiksi ja vuosilomien, palkattomien vapaiden sekä saldovapaiden käyttäminen. Myös työmäärän tarkastaminen suhteessa työaikaan on tärkeää. Keskustella voi myös siitä, onko järkevää ottaa uusia tai suuria työtehtäviä tai projekteja vastaan. Myös vastuun jakamisesta useammalle työntekijälle voi keskustella. Työpaikka voi miettiä myös […]

Kahden vuoden välein julkaistava kouluterveyskysely paljasti viime syksynä, että nuorten kokema uupumus, ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet korona-aikana. Samanlaisia tuloksia kuultiin tuoreesta E2 Tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet 20–29-vuotiaista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Etenkin tytöt voivat nyt huonommin kuin pari vuotta sitten, ja pandemian aikana ennustettu kodeissa muhinut ”mielenterveyspommi” alkaa paljastua yhteiskunnan avautuessa. Kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttava suorituskulttuuri ajaa nuoria tavoittelemaan yhä parempia suorituksia niin koulussa ja harrastuksissa kuin vapaa-ajallakin. Tämä luo nuorille paineita, jotka purkautuvat pahoinvointina. Osa heistä oireilee väkivallalla, joka voi kohdistua niin itseen kuin muihinkin. Aggressio ja väkivalta aiheuttavat tytöissä paljon häpeää ja kokemuksia yksin jäämisestä. […]

Maria Akatemia provides services for women, who have either used or are afraid that they might use violence. That’s basically all I knew as I was offered a job as a violence prevention specialist at Maria Akatemia. I had a lot of working experience with victims of domestic violence. Therefore, violence as a phenomenon was something I was very familiar with. Despite that, I was hesitant. Who are women, who use violence? What are they like? It turned out that the women are ordinary people – just like you and me. They’re typically mothers of small children – tired, overburdened, […]

Ja ajatellaanhan nyt. Kukaan meistä ei ole pelkästään tuhma tai kiltti. Maria Akatemian vertaistukiryhmään osallistunut nainen kirjoittaa omalle pikkutytölleen vuoteen 1996 seuraavasti: ”Katjalle 25.11.1996 Hei, Katja! Näin joulun lähestyessä minä arvaan, että olet kirjoittanut jo lahjatoivelistan valmiiksi. Sinä kun haluat aina olla ajoissa. Sinun listalla ei varmaan taaskaan ole monta toivomusta. Olet aina toivonut vain vähän lahjoja, ja myös saanut vähemmän lahjoja kuin muut. Jouluun on juuri lahjojen vuoksi sisältynyt sinulle paljon pahaa mieltä. Olet oikeastaan inhonnut lahjojen saamista siitä yhdestä joulusta asti, jolloin olit varma, ettet saisi yhtään lahjaa. Olit ollut tuhma, eikä tuhmille lapsille tuoda lahjoja. Sait kuitenkin […]

Me Maria Akatemiassa haluamme olla rohkeita ja vastuullisia toiminnassamme ihmisyyden puolesta. Maailman mullistukset, ilmastonmuutos, maahanmuutto- ja pakolaisuuskysymykset, koronapandemia sekä polarisoituminen ovat vaatineet meitä ”tulen äärelle” keskustelemaan, miten ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa ympäröivään maailmaan, löytää potentiaalinsa ja uskaltaa rohkeasti ottaa vastuuta sekä omasta että yhteisöjen sisäisestä kasvusta ja oppimisesta. Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä on Maria Akatemia -yhteisön yhdessä rakentama Ihmisyyden käsikirjoituksen (IKF) tutkimisen foorumi. Suunnitteluryhmämme kutsuu mukaan yhdistyksemme jäseniä, työntekijöitä, asiantuntijoita, vapaaehtoisia sekä kaikkia aiheesta kiinnostuneita miettimään, mitä minussa, meissä ja maailmassa tapahtuu – ja miksi. Toimintamme on jäsentynyt ja laajentunut pikkuhiljaa, ja keskusteluiltojemme osallistujajoukko on kasvanut. Viime vuonna päätimme, […]

Saamme elää aikaa, jolloin ihminen tietää maailman asioista luultavasti enemmän kuin koskaan ja tuo tieto on myös saatavilla laajemmin kuin koskaan. Omaamme laitteita ja taidamme kieliä, joilla kommunikoida muiden ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Mutta tiedostammeko myös oman ihmisyytemme paremmin kuin koskaan? Tunnistammeko tavat, joita olemme omaksuneet meitä kasvattaneilta aikuisilta, ja pohdimmeko, mitä niistä haluamme välittää tuleville sukupolville? Halu tutustua omaan itseen on avain ihmisenä kasvamiseen. Itsetuntemus on syvintä ihmistuntemusta. Siihen kuuluu tietoisuus omasta historiasta sekä tavasta olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Itsetuntemus liittyy siihen, miten kuulemme itseämme ja tunnistamme omia tunteita ja tarpeita. Sen myötä oppii sietämään, elämään ja hengittämään myös vaikeiden tunteiden kanssa. Sitä taitoa tarvitaan maailmassa ja ajassa, joka […]

Kun lapsiperheessä vanhempien välillä myrskyää, joutuvat myrskyn silmään tahtomattaan usein myös lapset. Joskus vanhemman voi olla helpompaa uskotella itselleen pitävänsä omat tunteet ja parisuhteen haavat lapsilta piilossa. Lapset ovat kuitenkin hyvin taitavia aistimaan perheen tunneilmastoa ja huomaavat herkästi, jos vanhempien välit kiristyvät. Lapsen mieli on joustava ja kestää toki ohimenevät kriisit. Kuitenkin jos vanhemmat jäävät vaikeuksien kanssa yksin, eivät uskalla selvittää niitä tai pyrkivät lakaisemaan ongelmat maton alle, voi painostava tunneilmapiiri perheessä jatkua piinallisen kauan ja jättää jälkensä myös lapsiin. Voi olla, että parisuhteessa hajottava kommunikaatio ja väkivaltainen dynamiikka on ollut läsnä jo pitkään. Kaikki on voinut alkaa esimerkiksi toisen […]

Näinä pelon aikoina, haluaa moni julkaista someen jotain kaunista ja hyvää. Somea seuratessaan voi herätä tunne siitä, että kaikki muut hyggeilevät kotona teekupin ja kirjojen kanssa tai käyvät hengittelemässä metsässä. Lasten kanssa vietetään nyt sitä kaivattua laatuaikaa ja pelaillaan pelejä. Joku leipoi pullia pitkästä aikaa ja suursiivouskin on tehty. Kun hermot kotona kiristyvät ja etätyöpiste on vessanpöntön päällä, voi oma tunne olla hyvin toisenlainen. Maailma pelottaa ja kuitenkin ne läheisimmät ihmiset ovat nyt liian lähellä. Oma työtilanne pelottaa ja kaikki perheessä vihaavat lautapelejä. Kun tähän tilanteeseen vielä liittää ajatuksen siitä, että naapurissa kaikki sujuu kuin Strömsöössä, voi tilanne olla hyvin […]

Naisten tekemä väkivalta on usein muodoiltaan enemmän emotionaalista väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Emotionaalisen väkivallan tunnistaminen ja rajanveto siihen, mikä on emotionaalista väkivaltaa, on vaikeaa sekä tekijälle, väkivallan kohteeksi joutuvalle kuin lähipiirille ja ammattiauttajille. Yksi emotionaalisen väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen ongelma on, että naisen käyttämät emotionaalisen väkivallan muodot, esim. raivoaminen, nimittely, mitätöiminen, kumppanin huonoon valoon saattaminen tai tunnekylmyys tai puhe- ja tunneyhteydestä erottaminen tulkitaan usein naisen temperamentin ominaisuuksiksi ei väkivallaksi. Monet emotionaalisen väkivallan muodot eivät myöskään täytä rikoksen tunnusmerkistöä, eivätkä siten näy rikostilastoissa eivätkä tule esiin edes tutkimuskyselyissä. Naisen väkivaltainen käyttäytyminen on vielä liian usein tabu myös auttamisjärjestelmälle ja tutkijoille. Eräs […]

Vanhemmuus herättää monenlaisia tunteita, joita saakin olla. Lapsen ja häntä hoitavan vanhemman suhde on läheisyydessään ja myönteisyydessään ainutlaatuinen. Rakkaus omaan lapseen syvenee vähitellen ja eri ihmisillä eri tahtiin. Pienen lapsen hoitaminen ympäri vuorokauden on vaativaa. Ylikuormittuminen, yksin jääminen ja muun muassa epätasainen vastuunjako perheessä luovat jo sinänsä riskitekijöitä vanhemman jaksamiseen. Jos vanhemman taustalla on myös paljon vaikeita, käsittelemättömiä tunteita, traumoja, oman lapsuuden haavoittavia kokemuksia, ne voivat aktivoitua uudessa elämäntilanteessa ja ilmetä muun muassa väkivaltana. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri nostavat kynnystä ottaa puheeksi vaikeimpia tunteita ja huolia, joita vanhemmuus herättää. Ei ole helppoa myöntää, että huomaa toimivansa lapsen kanssa […]