Yhteiskunnassamme on perinteisesti suhtauduttu tyttöjen ja naisten vihaan ja aggressioon eri tavalla kuin poikien ja miesten vihaan. Ajassamme elää yhä käsityksiä tytöille ja pojille tavanomaisesta käyttäytymistä, vaikka vihan ja aggression kysymykset koskettavat kaikkia ihmisiä sukupuoleen katsomatta. Keijun varjo -toiminnassa tehdyn ehkäisevän väkivaltatyön kautta olemme oppineet, että kieltävä suhtautuminen tyttöjen ja naisten vihaan ei poista heidän kokemaansa vihaa, mutta se saattaa muuttaa sen muotoa. Tyttöjen ja nuorten naisten väkivallan haasteita on erityisen vaikeaa tunnistaa, sillä usein haasteet eivät näy päälle päin. Omat vaikeat tunteet ottavat usein vallan muiden silmien ulottumattomissa: nuoren lähimmissä ihmissuhteissa kuten seurustelusuhteissa sekä suhteessa itseen. Oman väkivallan tunnistaminen […]

Yllättävissä paikoissa ja tilanteissa syntyy usein hienoja ja avartavia keskusteluja, joissa pääsee saamaan vahvistusta oman työn merkityksellisyydestä. Viimeisin tällainen kohtaaminen tapahtui kampaajan kanssa. Keskustelu alkoi iloisesta huomiosta, kun olimme seuranneet töihin tullessa koululaisten koulutielle kulkua. Lähdimme keskustelemaan omista koulu- ja opiskeluaikojen kokemuksista ja jossain vaiheessa keskustelu lähti suuntautumaan lasten ja nuorten väkivallan ilmiöön. Aika on onneksi tuonut muutosta suhtautumisesta väkivaltaan. Väkivaltaa ymmärretään paremmin ja se, mikä aikoinaan kuitattiin sanonnoilla ”pojat on poikia” tai ”rakkaudesta se hevonenkin potkii”, ei ole enää hyväksyttävää. Ei väkivaltaa silti ole helppoa tunnistaa tai tunnustaa, eikä siihen ole myöskään helppo aina puuttua. Esimerkiksi tyttöjen välinen väkivalta […]

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan psyykkistä kuormitusta kokevat eniten 20–29-vuotiaat työikäiset. Meillä on tarve pitää kiinni jokaisesta työikäisestä ja ylläpitää jokaisen työikäisen työkykyä hyvällä johtamisella ja työn tekoa tukevalla työkulttuurilla. Työelämä on murroksessa ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet pysyvästi. Työimuun! (2023–2025 STEA) -hankkeessa pureudumme alle 36-vuotiaiden naisten työnimun vahvistamiseen ja sitä kautta kestävään työhön integroitumiseen. Hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa meitä kiinnostaa, miten työyhteisöissä ja johtamisessa tulisi ymmärtää nuorten ammattilaisten työelämälle antamia merkityksiä ja miten työelämän tulisi vastata tähän, että nuorten ammattilaisten työnimua saataisiin vahvistettua ja jopa käynnistettyä. Työyhteisöjen moninaisuus haastaa johtamista. Miten yhteensovittaa nuoren vastavalmistuneen odotukset, tuen tarve ja kestävä integroituminen […]

Vanhemmuuden elinkaareen sisältyy monenlaisia vaiheita, joissa vanhemman on kyettävä sopeutumaan uuteen ja samalla tukemaan lasta uudessa kehitysvaiheessa. Vanhemmat tarvitsevat usein tukea myös oman huolen ja epävarmuuden kohtaamiseksi. Ilman tukea kuormitus voi kasautua ja purkautua eriasteisina tunnesäätelyn haasteina, jaksamattomuutena tai näköalattomuutena. Vanhemmuus voi ajoittain tuntua loputtomalta itsensä uuvuttamiselta, ylitsevuotavilta murheilta, syviltä peloilta ja turhautumiselta omaan rajallisuuteen. Toisaalta se on myös suurimman onnen ja merkityksen lähde sekä päivittäisen elämän rikastuttaja. Lapsen ja nuoren kasvaessa ja kehittyessä, jokainen vaihe tuo mukanaan uusia haasteita ja tunteiden kirjon. Pieni lapsi on suuresti aikuisen avun varassa ja opettelee elämän perusteita omien tuntemustensa ja tahdonilmaisujensa kautta. Tätä […]

Edellinen blogikirjoitukseni (Etiikka ja estetiikka, kauneus hyvässä pahassa) viritti, miltei villitsi, tärkeän, rönsyilevän keskustelun. Olin jo ajatellut tarttua arkipäivän estetiikkaan, siis ”kauneus vastaan arkipäiväisyys”, mutta palaankin siihen myöhemmin. Nyt on ”kauneus vastaan rumuus” vielä mielessä, kiitos keskustelijoiden. Jatkan siis vielä tästä teemasta. Ensin, tai taas, tai aina, on paikallaan varoitus. Olen hakemassa ymmärrystä ja oivalluksia kauneuden voimasta ja merkityksestä. Otan innokkaasti vastaan ajatuksia enkä aio yrittääkään määritellä käsitteitä aukottomasti, saati rakentaa niistä loogista järjestelmää. Siis kauneus, taide, esteettiset elämykset ynnä muut käsitteet vilistävät joskus aika villisti. Sitten keskusteluun. Yksi keskustelija muistutti, että kauneutta voi kokea myös rumuudessa. Minulle tuleekin mieleen […]

Työelämä on tunnetusti isossa murroksessa ja yhä useampi nuori ammattilainen uupuu tai on riskissä uupua. Työelämän alkutaival on täynnä ristiriitoja ja haasteita, joiden keskellä tasapainoileminen vaatii monenlaisia metataitoja, rohkeutta ja sopeutumiskykyä. Etenkin nuoret naiset kohtaavat työ- ja muussa elämässään vaatimuksia, joiden täyttämisen paine on monelle raskas kokemus. Näistä teemoista Työnimuun! -hanke keskusteli työ- ja organisaatiopsykologi Karoliina Mellasen kanssa. Valinnanvapauden paine haastaa Mellasen mukaan nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassa valinnanvapaus on jopa ylivoimaisen laajaa. Vaikka suuri valinnanmahdollisuuden määrä on hieno asia, on ihmismielen tunnetusti helpompi valita kuuden vaihtoehdon kuin kuudenkymmenen vaihtoehdon väliltä. Miten valita ja tunnistaa ”oma juttu” ja unelmaduuni maailmassa, jossa mahdollisuuksien määrä on lukematon? […]

Minna Huotilaisen helmikuinen haastattelu Helsingin Sanomissa herättää meitä työelämän toimijoita kiinnittämään entistä vahvemmin huomiota aivojen hyvinvointiin. Jatkuva stressi on suurin aivoja kuormittava tekijä. Olemmeko itse ajamassa työelämää siihen suuntaan, jossa jatkuva stressi on normaali tilanne? Miten tukea työntekijöitä työn jäsentämisessä ja oman työn johtamisessa niin, että työ on ihmisen kokoista ja inhimillistä? Tämän päivän työelämässä käsitellään tietotulvaa, joka on usein silppumaista ja huonosti jäsenneltyä. Työnkuvat ovat moninaisia ja tehokkuuteen pyrkiminen tuo omat haasteensa. Myös työnteon tavat ovat muuttuneet, osa tekee lähityötä, osa etätyötä, moni molempia. Millaista työkulttuurin kehittämistä nämä vaativat? Itseohjautuvuus yksilö- ja tiimitasolla on tämän päivän tapa tehdä työtä. […]

Läheisenä työelämässä -hanke on aloittanut kolmannen ja viimeisen toimintavuotensa, joten nyt onkin oiva hetki kääntää katse menneeseen vuoteen ja tutkia, mitä hankkeen toisena vuonna saavutettiin asiakastyössä. Hankkeen vertaisryhmät keskittyvät vertaistuelliseen keskusteluun, omien tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn sekä työn ja läheishoivan tasapainottamiseen omassa arjessa. Vuonna 2023 hankkeessa järjestettiin viisi vertaisryhmää työssäkäyville läheishoivaajille ja asiakaskohtaamisten kokonaismäärä oli 59. Vertaistoiminnasta kerätyt tulokset osoittavat toiminnan vaikuttavuuden ja tarpeen: kaikki asiakkaat kokivat hyötyneensä ryhmätoiminnasta ja saaneensa vertaistukea ryhmästä. Suurin tavoitettu ryhmä oli 40–50-vuotiaat naiset, ja 84 prosenttia kaikista asiakaskontakteista oli naisia. Tämä vahvistaa tutkimuksissa nousseita tuloksia, jonka mukaan hoivavastuita läheisistä kantavat eniten yli 45-vuotiaat naiset. […]

Nuorten vastavalmistuneiden ammattilaisten siirtyminen työelämään on ennen kaikkea nuorelle itselleen, mutta myös yhteiskunnallisesti, merkittävä hetki. Useimmat nuoret kiinnittyvät hienosti työelämään. Kuitenkin osa nuorista jaksaa ammattiin valmistuttuaan työelämässä vain hetken, on terveydellisiä ja vaihtuvista elämäntilanteista johtuvia syitä. Lisäksi usein valmistumisen jälkeiseen aikaan liittyy yksityiselämässä isoja asioita ja odotuksia, jotka saattavat muuttaa tärkeysjärjestystä ja työtä ei koetakaan siinä kohtaa tärkeimmäksi asiaksi elämässä. Nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten työelämässä jaksaa tai miten työelämään pääsee kiinni. Ajattelen, että meidän, hieman pidempään työelämässä jo olleiden, on hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan myös sitä, miten nuoret työelämän kokevat ja miten nuoret pääsisivät työnimuun. Työhän on parhaimmillaan […]

Syksyllä 2023 blogitekstissäni kerroin, miksi pohdin kauneutta: se on niin vaikuttavaa, hyvää tekevää, tärkeää ja välttämätöntä. Olen syventynyt kauneuteen ja sen merkitykseen lukemalla, kokemalla ja keskustelemalla. Kauneus tuntuu liittyvän kaikkeen mahdolliseen, tai ainakin käydään oppineita väittelyjä siitä, liittyykö vai eikö, ja pitäisikö. Yksi liittymä on kauneuden eettinen merkitys – mitä tekemistä kauneudella on hyvän ja pahan kanssa. Tämä on yksi aihe käsikirjoituksessani kirjaan, jonka nimeksi voisi tulla Kauneus – kokemus, merkitys ja vaikutus. Kun kauneutta kuvaillaan tai määritellään, sen vastakohdaksi mainitaan joskus rumuus, joskus arkipäiväisyys. Arkisen ja kauneuden suhdetta on paljon pohdittu ja toivon voivani palata siihen toisessa kirjoituksessa. Rumuus […]

Opintokeskus Siviksen tekemien selvitysten mukaan järjestöjen osaamistarpeissa painottuvat tulevaisuuden ennakointi sekä arviointiosaaminen. Myös järjestöjen osaamisen jakamisessa on petrattavaa, niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä. Taito tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa on keskeinen tulevaisuustaito. Yhdessä tekemisen kautta suhde voi syventyä kumppanuudeksi. Osaamisen jakaminen ja yhdistäminen kannattaa Jokunen vuosi sitten Maria Akatemian toiminnanjohtaja Sari Nyberg tarttui Miina Sillanpään Säätiön silloista toimitusjohtajaa Eija Sorvaria hihasta heidän olleessaan poistumassa tilaisuudesta. Tästä sattumanvaraisesta, mutta merkityksellisestä kohtaamisesta alkoi kahden toimijan yhteistyön polku. Sen aikana on ideoitu ja käynnistetty uusia kehittämishankkeita, jaettu osaamista ja ymmärrystä sekä kehitetty toimintamalleja ja työmuotoja. Kahden organisaation välinen yhteistyö on vuosien varrella […]

Väkivalta ei lopu vaikenemalla. Väkivalta ilmiönä koskettaa meitä kaikkia, tavalla tai toisella. Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön juhlavuosi huipentui syksyllä 2023 juhlaseminaareihin Helsingissä ja Tampereella. Tuhannet naiset ovat saaneet tukea ja apua omaan kasvuun kohti väkivallatonta elämää. Vielä useampi ammattilainen on ollut vuosien myötä vaikuttamistoiminnan piirissä, joiden tavoitteena on ollut ammatillisen itsetuntemuksen vahvistaminen ilmiön tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa. Työmme on tutkitusti tuloksellista ja vaikuttavaa, yli 80 % tuen piirissä olleista naisista on voinut ylläpitää väkivallatonta elämää. ”Minut kohdattiin lempeästi, eikä minua tuomittu. Minut nähtiin kaikesta huolimatta hyvänä ihmisenä.” ehkäisevän väkivaltatyön asiakas Väkivalta ilmiönä on monisyinen ja sitä ilmenee rakenteissa, lähisuhteissa, itseen […]

Nautin kauneuselämyksistä: taideteoksista, arkkitehtuurista – ja kodin ikkunan kehystämästä näkymästä sekä kauniista esineistä. Koen hyvää oloa, ylevyyttä, rauhaa tai innoitusta, riippuen tilanteesta ja elämyksestä. Olen myös kokenut ikävää oloa, rauhattomuutta ja latteutta ympäristöissä, joista kauneus puuttuu. Tiedän, että meitä on muitakin. Kirjassa Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin Mia Kankimäki käsittelee kauneutta perusteellisesti perehtyessään japanilaisen Heian-kauden hovitapoihin, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Hän toteaa aluksi, että estetiikka on hänelle ollut aina pakkomielle, huolimatta käytännöllisyyttä painottavasta suomalaisesta taustasta ja omasta perhetaustasta. Joten hän katsoo sopivansa hyvin juuri Heian-kaudelle. Kirjan rohkaisemana, hiukan samaan tapaan tartun nyt itsekin kauneuteen: on aika myöntää, että se on […]

Noin puolet palkansaajista kokee henkistä kuormittumista työssä ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet. Työolobarometrin (2022) mukaan työ rasittaa henkisesti useammin naisia kuin miehiä. Naiset kokevat myös työuupumuksen oireita useammin kuin miehet. Naisista miltei neljännes koki paljon tai melko paljon myös haitallista stressiä, kun taas miehillä stressiä kokevien osuus oli selvästi pienempi (14 %). Onko naisten ja miesten töissä sitten sellaista eroa, joka selittäisi erot hyvinvoinnissa? Työ kuormittaa henkisesti erityisesti sellaisilla ammattialoilla, joilla tehdään tunnetyötä. Tunnetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa muiden ihmisten tunteiden huomioiminen ja niihin vaikuttaminen on osa työtä. Työolotutkimuksen (2018) mukaan erityisesti terveydenhuollon, hoivapalvelujen ja opetusalan työntekijät kokivat työhönsä kuuluvan tunnetyötä, ja näillä […]

Väkivaltaista naista on lähestytty elokuvissa monin eri tavoin niin sankarien, roistojen kuin uhrienkin kautta. Yksi valkokankaan väkivaltaisia naisia eteenpäin ajava motivaatio on kosto. Onko kostaminen aidosti kestävä tapa kohdata koetut vääryydet? Elokuvissa käsitellään muiden taidemuotojen tavoin monipuolisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä. Viihteen ja ajankulun ohella elokuvataide tarjoaa yleisölleen mahdollisuuden tarkastella kipeitä ja arkojakin aiheita turvallisen välimatkan päästä, päästäen katsojan samalla aivan iholle. Elokuvat peilaavat yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja normeja sekä ilmentävät näiden arvojen ja normien muovautumista yhteiskunnan muuttuessa. Samalla elokuvat tarjoavat katsojilleen roolimalleja ja ohjeistavat erilaisiin toimintatapoihin. Elokuvissa kuvattua naisen tekemää väkivaltaa tarkastelemalla näemme, miten ilmiöön on eri aikoina suhtauduttu. Naisen tekemä […]

Naisilla, jotka käyttävät haitallisesti päihteitä, on kohonnut riski sekä kokea väkivaltaa, että käyttäytyä väkivaltaisesti. Tämä riski tunnistetaan yhteiskunnassamme, mutta apua ja palveluita tilanteeseen ei ole riittävästi saatavilla. Päihteistä toipuvien naisten väkivallankokemukset tulevat edelleen ohitetuiksi – tämän taustalla on se, että väkivallan kokemukset jäävät valitettavan usein päihdeongelman taakse tai ne nähdään ”väistämättömänä” osana päihdeongelmaa. Päihdehoito Suomessa on alun perin kehittynyt ja rakentunut vastaamaan miesten tarpeisiin, sillä naiset ovat olleet ja ovat edelleen vähemmistönä päihdepalveluissa. Naiserityisessä päihdetyössä pyritään ottamaan huomioon asiakkaan sukupuolen vaikutus niin päihteiden käyttöön kuin kuntoutumiseenkin. Näitä naiserityisyyttä huomioivia päihdepalveluja on kuitenkin tarjolla edelleen rajatusti. Väkivallan teemat ja niiden puheeksiotto […]

Olen tutkinut väitöskirjassani naisten käyttämää perheväkivaltaa. Sen tutkimuksen päätulokset liittyivät naisten auttamiseen ja tämän usein piiloon jäävän väkivallan muodon näkyväksi tekemiseen. Naiset kuvasivat tutkimuksessa paljon itsetuntoon ja minuuteen liittyviä kokemuksiaan. Väitöstutkimuksen valmistuttua opiskelin työnohjaajaksi. Työnohjaajana työskennellessäni erilaiset työelämän ilmiöt ovat tulleet tutuiksi työnohjauksen näkökulmasta. Olen huomannut, että aiempaan tutkimukseeni osallistuneiden naisten kokemukset minuudestaan ovat tunnistettavissa myös työelämässä olevien naisten puheissa, etenkin tilanteissa, kun työnteko koetaan raskaaksi ja ollaan väsyneitä. Naiset saattavat kyseenalaistaa osaamistaan, miettivät tekevätkö oikein tai tekevätkö riittävästi. En yritä, enkä halua yhdistää näitä kahta asiaa, vaan tunnistan yhtäläisyyksiä naisten tarinoissa itsetuntemukseen liittyen. Näitä asioita pohdin omassa päässäni ja […]

Nykymaailma on yhtä aikaa täynnä rajattomia mahdollisuuksia ja samalla elämän hallitsemattomuus ja pirstaloituneisuus luo uudenlaisia paineita ja odotuksia, joiden toteuttamiseen ei ole olemassa selkeää käsikirjoitusta. Meille tarjoutuu ristiriitaisia ja osaltaan jopa mahdottomia rooleja, joissa kaikissa yritämme tasapainoilla parhaamme mukaan. Elämän taitekohdissa tulee näkyviin, miten pystymme tukemaan itseämme vaikeina hetkinä. Oman elämän kipukohtien tutkiminen vie meidät vastatusten haastavienkin tunteiden kanssa. Löydämme itsemme tilanteesta, jossa emme voi enää siivota ja raivata pois vaikeaksi koettuja tunteita elämästämme. Vaatii voimia ja rohkeutta mennä kohti muutosta ja muita ihmisiä ­– kurottautua avun ja tuen äärelle. Maria Akatemian hyvinvointi- ja työelämätoiminta tähtää siihen, että yksilön hyvinvointia […]

Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. 20-vuotias toiminta on nähnyt monenlaisia vaiheita. Uraauurtava työ naisen väkivallan ilmiön parissa käynnistyi vuonna 2003, kun Demeter-työmuoto sai ensimmäisen hankerahoituksensa RAY:lta. Maria Akatemian perustaja, psykoterapeutti, kirjailija, Britt-Marie Perheentupa oli huomannut terapiatyössään, miten naisen vihan ja väkivallan kysymykset kätkeytyivät ja tabuluonteisesta aiheesta oli vaikea puhua. Yhdessä työtiiminsä kanssa Britt-Marie lähti rohkeasti viemään eteenpäin Demeter-työmuotoa, jossa kohderyhmänä olivat naiset, jotka olivat käyttäneet tai pelkäsivät käyttävänsä väkivaltaa. Tämän parinkymmenen vuoden aikana työ on kasvanut moneksi ja toiminnan avulla on vuoteen 2023 mennessä autettu jo tuhansia naisia. Alkuperäisen työmuodon rinnalla on kehitetty maahanmuuttajataustaisille naisille tukea […]

Käteni tarttuvat kynään, kirjoittavat sanoja, piirtävät viivoja ja levittävät värejä paperille, kantavat ostoskasseja, pitelevät kädestä, silittävät ja halaavat, laskeutuvat rauhoittavasti vatsani päälle, kun pelottaa tai hermostuttaa. Joskus käteni piirtävät sanoja ilmaan, kun tavoittelen ja yritän löytää yhteyttä toiseen ihmiseen. En varsinaisesti tarvitse käsiä kohtaamistyössä, mutta ne muistuttavat minua ihmisyydestäni, inhimillisyydestä ja kehollisuudesta, joka meitä kaikkia yhdistää. Millaisin katsein kohtaan toisen ihmisen, kun hän uskaltautuu kurkottelemaan kohti, puhumaan vaikeasta tai vaietusta? Miten katson häntä ja mistä käsin kohtaan hänet? Olenko itse saanut kokemuksia läsnä olevasta kohtaamisesta, ja katseesta, jonka alla on turvallista tulla näkyväksi hätäni tai häpeäni kanssa? Ystävällinen, kunnioittava ja […]

Vertaistukiryhmätoiminta mahdollistaa monenlaisten ongelmien ja tarpeiden käsittelyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (2022) Suomessa ja Pohjoismaissa vertaistoimintaa on käytetty laajasti kolmannella sektorilla. Maria Akatemiassa vertaistukiryhmiä on toteutettu monipuolisesti yhdistyksen perustamisesta 2006 lähtien. Ryhmät ovat ammatillisesti ohjattuja ja niissä pureudutaan hyvin haastaviin ja kompleksisiin ilmiöihin, kuten naisten käyttämään väkivaltaan, tunnesäätelyyn ja vanhemmuuden vahvistamiseen sekä työn- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen – vain joitakin mainitakseni. Vertaistukiryhmiä ohjaavat järjestöissä myös koulutetut vapaaehtoiset, jotka tuovat toimintaan oman kokemuksensa, osaamisensa ja kiinnostuksensa tukea eri-ikäisiä ihmisiä heidän elämäntilanteisiinsa liittyvissä haasteissa. Kokemuksemme mukaan vertaistukiryhmäprosessi on antanut mahdollisuuden tarkastella omaa tilannetta ja sen tuomia haasteita turvallisessa tilassa, asiantuntevan ohjaajan ohjauksessa. […]

Työssäkäyvän läheishoivaajan työpäivä ei pääty läppärin sulkemiseen tai työvaatteiden riisumiseen, vaan hoiva lomittuu vuorokauden ajasta riippumatta sirpaleisina tehtävinä ja vastuunkantona, toisinaan myös jatkuvana huolena, osaksi arkea. Tunnetason kuormitus, oman ajan ja levon puute sekä arjesta suoriutuminen eri rooleissa sukkuloiden herättävät inhimillistä hätää, turvattomuutta ja riittämättömyyden tunteita. Elämästä saattaa tulla päivä kerrallaan selviämistä ja tulevaisuudesta näköalatonta. Omat tarpeet jäävät herkästi läheisen tarpeiden jalkoihin, eikä elämän sisältö tunnu olevan enää itse määriteltävissä. Kenen elämää oikein elän? Mistä riittäisi aikaa myös itselleni?  Läheishoivaajien jaksamista koskevissa tutkimuksissa[i] selviytymiskeinoina korostuvat perheen ja ystävien kanssa vietetty aika, mutta myös työssäkäynti ja harrastukset tuovat monen elämään merkityksellisyyttä […]

Me Maria Akatemian Keijun Varjo -toiminnassa olemme osana Veckan Sex -seksuaalikasvatusviikkoa. Väestöliiton nuorisotyöryhmä on valinnut seksuaalikasvatusviikon kattoteemaksi rajat. Omien rajojen tunnistaminen ja toisen rajojen kunnioittaminen ovat keskeisiä teemoja tarjoamissamme yksilökeskusteluissa sekä vertaisryhmissä. Miten rajat sitten liittyvät vaikeisiin tunteisiin, aggressioon ja ehkäisevään väkivaltatyöhön? Asetamme rajoja päivittäin esimerkiksi romanttisissa suhteissa, ystävyyssuhteissa, opiskeluyhteisöissä ja työelämässä. Aikuisuuteen siirryttäessä yksi nuoren tärkeimpiä kehitystehtäviä on opetella tunnistamaan, ilmaisemaan ja kunnioittamaan omia rajojaan. Omien rajojen tunnistaminen ja nimeäminen on iso osa väkivallatonta vuorovaikutusta. Kun oppii tunnistamaan omia rajojaan ja asettamaan niitä rakentavasti, on usein myös helpompi kunnioittaa toisen ihmisen rajoja. Jos taas emme tunnista omia rajojamme, meidän […]

Mitä sinulle tulee mieleen sanoista ”itseen kohdistuva väkivalta”? Ehkä viiltely, pään hakkaaminen seinään tai hiusten repiminen? On totta, että esimerkiksi viiltely on itseen kohdistuvaa väkivaltaa, ja melko yleistä sellaista. Suomessa viiltelyä esiintyy noin 12 % 13–18-vuotiaista (Myllyviita, 2020). Tämä tarkoittaa sitä, että noin joka kymmenes nuori viiltelee. Kuitenkaan itseen kohdistuvan väkivallan ei välttämättä tarvitse olla fyysistä, vaan ihminen voi kohdistaa itseensä myös henkistä väkivaltaa. Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten puhut itsellesi? Omat ajatukset ovat ikään kuin lauseita, joiden avulla ihminen puhuu itselleen. On arvioitu, että jopa 80 % ihmisen ajatuksista on arvostelevia ja negatiivisia (Pietikäinen, 2009, s. 192). Tämä […]

Oletko koskaan menettänyt hallintaa tunteistasi ja sen seurauksena huutanut kumppanillesi, mutta myöhemmin katunut käytöstäsi? Oletko koskaan ollut verbaalisesti väkivaltainen ja satuttanut kumppaniasi riidan aikana, saadaksesi kontrollin tunteen tilanteesta? Oletko rikkonut kumppanisi asettamia rajoja saadaksesi omat henkiset ja emotionaaliset tarpeet tyydytettyä, tahtosi läpi tai jonkin muun syyn takia? Oletko koskaan valehdellut kumppanillesi välttääksesi sen emotionaalisen ja henkisen tuskan, mikä seuraa valheiden ja petoksen paljastumisesta? Tai oletko koskaan syyttänyt kumppaniasi uskottomuudesta, valehtelusta tai pahoista aikeista sinua kohtaan, mutta myöhemmin ymmärtänyt, että syytöksesi kumpusivat omasta uskottomuudesta, valheista, tai heikosta itsetunnosta? Henkistä väkivaltaa voi olla vaikeaa tunnistaa väkivallaksi verrattuna fyysiseen väkivaltaan. Tämän kirjoituksen alussa […]

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota läheishoivasta puhuttaessa? Mihin kaikkeen läheishoiva vaikuttaa? Miten voisimme parantaa läheishoivan tunnistamista ja asemaa Suomessa? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva tuottaa selkeitä säästöjä esimerkiksi kunnan palvelukustannuksissa ja paikkaa terveydenhuollon henkilöstövajetta. Läheisestä huolehtimiseen liittyy paljon mielekkäitä sekä positiivisia kokemuksia ja tunteita.  Läheishoivaajista puhuttaessa olemme kuitenkin isojen kysymysten äärellä, kun mietimme näiden ihmisten hyvinvointia ja esimerkiksi työssäjaksamista. Väestön ikääntyminen, hoitajapula, hoivapalveluiden saamisen […]

Läheishoiva on -kampanjan aikana nostamme esille sitä, mitä läheishoiva on ja miten se näkyy ympärillämme. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työelämän ja läheishoivaajaroolien yhteensovittamisen kysymyksistä ja sen erityispiirteistä. Kuka on läheishoivaaja? Mistä läheishoivan tunnistaa? Mikä on läheishoivaajan ja omaishoitajan ero – vai onko sitä? Näitä kysymyksiä Läheisenä työelämässä -hankkeen alussa pohdittiin paljon – ja pohditaan yhä. Läheishoiva on läheisen ihmisen tarpeista huolehtimista, joka kattaa kaiken lähisuhteessa tapahtuvan avun ja huolenpidon. Se voi esimerkiksi olla kauppa- tai pankkiasioiden hoitamista, läsnäoloa yksinäisyyden hetkellä tai psyykkisen ja fyysisen tuen antamista. Läheishoiva voi olla hoivan tai huolenpidon antamista, esimerkiksi terveydellisten asioiden seurantaa tai konkreettista […]

Raskauden ja synnytyksen myötä äidin kokemus omasta kehosta ja seksuaalisuudesta muuttuu. Toiset sopeutuvat näihin muutoksiin hyvin, mutta toisille ne voivat tuntua vaikeilta. Monet fysioterapiavastaanotolleni tulevat äidit kertovat, että synnytyksen jälkeen ”keho ei ole tuntunut enää omalta” ja he kokevat, että ”omaan kehoon ei saa enää yhteyttä”. Usein yhteyttä on vaikea saada etenkin lantionpohjaan tai keskivartaloon. Raskauden edetessä koko vatsanseinämä venyttyy ja lantionpohjalle kohdistuu painetta. Alatiesynnytys venyttää lantionpohjan kudoksia ja saattaa aiheuttaa repeämiä. Sektiosynnytys on iso operaatio, joka vaikuttaa koko kehon toimintaan. Ei siis ole mikään ihme, että oma keho saattaa tuntua vieraalta. Lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten virtsan ja ulosteen pidätyskyvyttömyys voivat […]

Vanhemmuus voi olla toisinaan uuvuttavaa. Olit sitten perhevapailla tai solmussa työn ja perheen yhteensovittamisen kanssa, riittämättömyyden ja puolinaisuuden tunteet hiipivät harteille, vaikka kuinka suoritat kaiken ja ylikin. Elämää tulee toteutettua ei elettyä, menee mehut.  Riittävän hyvä vanhemmuus on erinomainen tavoite abstraktiudestaan huolimatta, kukinhan viime kädessä määrittelee sen itse tai parhaimmillaan vanhemmat yhdessä. On hyvä pysähtyä tarkastelemaan vanhemmuutensa tavoitteita, merkityksiä ja prioriteetteja ja punnita niitä suhteessa omiin voimavaroihin ja siihen, mikä lopulta on tärkeää vanhemmuudessa. Ehkä näin onnistuu päivittämään oman vanhemmuutensa idean ja huokoistamaan arkea.  Luotto toiseen vanhempaan sekä perheen tolkullinen työn- ja vastuunjako vapauttaa voimavaroja myös omasta jaksamisesta huolehtimiseen – […]

Maailma ympärillämme on juuri nyt arvaamaton, kotimaassakin on erimielisyyttä siitä, miten tulevaisuus turvataan ja omassa elämässämme kaikilla valintoja ja epävarmuutta.  Välillä enemmän, joskus vähemmän haahuilemme epävarmuuden aivosumussa. Viisas ajatus on jo se, että asioita, jotka tapahtuvat minusta riippumatta, ei kannata liikaa murehtia. Mahdollisuutemme on edistää asioita, joihin voimme vaikuttaa teoillamme tai kannanotoillamme. Ratkaisut, joita voimme itse tehdä ovat vastuullamme.  Aidosti omien ratkaisujen vastaukset löytyvät meistä itsestämme ja ulkopuolelta tulevat ehdotukset, paineet tunnistaen.  Kestävät ja omaa hyvinvointiamme tukevat päätökset kasvavat sisällämme. Naisryhmissämme punaisena lankana kulkeva teema on itsetuntemus. Omien arvojen ja uskomusten luotaamisen kautta saamme kirkkaamman kuvan, josta voi tunnistaa meihin […]

Nuorten ja työikäisten uupumus yhteiskunnassamme herättää kysymyksiä, mistä kaikista tekijöistä on kysymys. Yksi pohdittava kysymys on se yksinäisyys ja juurettomuudesta johtuva irrallisuus, joka syntyy silloin, jos nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet ovat hyvin erillään ja kaukana toisistaan. Elämänmenon nopeatempoisissa muutoksissa vanhemmat polvet saattavat vetäytyä tai heidät jätetään syrjään ja silloin heiltä voi kadota ikään liittyvä tehtävä olla nuorempien tukena ja pysyä yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä elämää kannattelemassa. Sukupolvien välisen yhteyden ylläpitäminen voi olla haastavaa kaiken ikäisille. Kasvuun liittyvät jännitteet kuuluvat elämään ja ne voisivat olla myös kutsu lähteä tutustumaan eri-ikäisinä toinen toisiimme sen sijaan että eriydymme pelkästään omiin ryhmiimme. ”Ihmismielessä on jatkuva […]

Perheen ja työn yhteensovittaminen on aihe, joka usein kääntyy puheissa nopeasti haasteisiin ja ongelmiin. Äidit kokevat usein riittämättömyyden tunteita ja uupumusta sovittaessaan yhteen perhe-elämää ja työtä. Äitejä tarvitaan yhteiskunnassa sekä työn tekemiseen että perheestä huolehtimiseen. Miten tämä yhtälö ratkaistaisiin niin, että äidin voimavarat riittävät kumpaankin ja riittämättömyyden tunteet vähenisivät? Työelämä on jatkuvasti vaativampaa, tahti on kiihtyvä ja resurssipula vaivaa useita aloja. Samalla intensiivinen vanhemmuus imee äitien voimavaroja, kun täytyy olla läsnä lasten elämässä taukoamatta. Kun äitejä toivotaan nopeasti palaamaan työelämään, tarvitaan myös työelämän joustoja. Ennen kaikkea tarvitaan isoa asennemuutosta ja yleistä ilmapiirin tuuletusta näkemään työn ja perheen positiiviset vaikutukset toisiinsa. […]

Runsas kaksi vuotta sitten, helteisenä heinäkuun aamuna, sinusta tuli äiti. Äitiytesi alku oli aika raju, kun olit menehtyä synnytyskomplikaatioihin. Kokemus aivan ymmärrettävästi traumatisoi sinut.  Sen lisäksi, että yritit toipua synnytyksestä niin fyysisesti kuin henkisesti, koko maailmasi oli mullistunut. Identiteettisi oli muovautumassa uudelleen, parisuhteesi oli muuttunut vauvaperheeksi, ja yritit muodostaa yhteyttä tähän vastasyntyneeseen olentoon. Et oikein tiennyt, miten suhtautua muuttuneeseen ja vaurioituneeseen kehoosi ja mieleesi, uuteen elämäntilanteeseen, rooleihin ja dynamiikan muutokseen. Pinnalla pysyminen oli vaikeaa.  Koit itsesi niin kovin yksinäiseksi vastasyntyneen kanssa kotona. Tunsit, että maailma vain jatkaa kulkuaan, ja sinä makasit mielessäsi yhä siellä sektiosalissa. Mielestäsi kukaan ei oikeasti ymmärtänyt, […]

Opintojeni viimeisinä päivinä huomasin kokoavani ammatti-identiteettiäni yksiin kansiin. Mitä kaikkea olen oppinut vuoden aikana? Mitä kuluneet viisi viikkoa Maria Akatemiassa ovat minulle antaneet? Lähdin työvalmentajaopintoihin kaksi aiempaa tutkintoa takataskussani. En juurikaan tiennyt, missä ja minkä asiakasryhmän parissa haluaisin tehdä uutta työtäni. Nyt tiedän. Tätä työtä tehdään ihmisten parissa siellä, missä he kulloinkin ovat. Eräs kokenut maria-akatemialainen totesi, että hän korvaa asiakas-sanan mielellään sanalla ihminen. Koenkin, että yksi tärkeimmistä asioista, jota voin tulevissa työtehtävissäni toteuttaa, on olla ihminen ihmiselle. Olla läsnä, kuulevana korvana, joskus ainoana sellaisena heille, joita työssäni kohtaan. Tähän sain vahvistusta Maria Akatemiasta, jossa työskennellään äärimmäisen haavoittuvien asioiden ja […]

Muistiviikkoa vietetään tällä viikolla teemalla ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”. Muistiystävällinen yhteiskunta rakentuu muistiystävällisistä teoista. Läheisenä työelämässä -hankkeen blogikirjoituksessa pohditaan puheeksi ottamista hoivasta omien vanhempien kohdalla. Muistiystävällinen teko voi olla esimerkiksi vanhempien kanssa käyty keskustelu siitä, kuinka he toivovat tulevansa kohdatuksi ja hoivatuksi silloin, kun itsenäinen pärjääminen heikkenee. Herätys omien vanhempien ikääntymiseen ja jaksamisen vähenemiseen saattaa tulla eteen yllättävissä tilanteissa: Kun oma isä kertoi saman jutun uutena asiana jo enemmän kuin kahdesti. Tai kun äidin tavarat tuntuvat olevan useimmiten hukassa, ja hän epäilee naapurin varastavan niitä. Kaukaiselta kuulostava asia havahduttaa. Kuinka kauan vanhempani vielä jaksavat ja pärjäävät itsenäisesti, missä vaiheessa vanhempani […]

Työelämän ja läheishoivan yhteensovittaminen on vaativaa tasapainoilua ajankäytön ja oman jaksamisen välillä. Tutkimusten mukaan mitä sitovampaa, toistuvampaa ja moninaisempaa hoivan ja huolehtimisen muodot ovat, sitä enemmän ne vaikuttavat huolehtijan ajankäyttöön, työssäkäyntiin, hyvinvointiin ja arjen muihin toimintoihin. Työyhteisön suhtautumisella ja työkäytännöillä on nähty olevan merkittävä rooli hoivaajan jaksamisen kannalta. Hyväksi koettuja työn joustoja ovat esimerkiksi etätyöstä sopiminen, liukuva työaika, lomarahojen muuttaminen vapaiksi ja vuosilomien, palkattomien vapaiden sekä saldovapaiden käyttäminen. Myös työmäärän tarkastaminen suhteessa työaikaan on tärkeää. Keskustella voi myös siitä, onko järkevää ottaa uusia tai suuria työtehtäviä tai projekteja vastaan. Myös vastuun jakamisesta useammalle työntekijälle voi keskustella. Työpaikka voi miettiä myös […]

Ensivaikutelma ja ulkoinen olemus kiinnittävät automaattisesti huomiomme ensi tapaamisella.  Sanotaan, että ensivaikutelma syntyy seitsemässä sekunnissa. Tällä tiedolla on merkitystä esimerkiksi työpaikkahaastattelussa, sillä sekunneissa emme ehdi osoittaa osaamistamme tai sosiaalisia taitojamme. Eniten merkitystä lienee kuitenkin sillä, mitä meistä välittyy pidemmässä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen seurassa. Ensikatseellamme haemme hymyä, katsekontaktia ja osoitusta kiinnostuksesta kohtaamisessa. Ihmisen viehättävyys ja karisma rakentuvat useasta osasta. Miellyttävällä ulkomuodolla on todistetusti merkitystä. Sillä, miten liikumme ja miten kannamme itsemme, on merkitystä. Jopa pukeutumisellamme on enemmän merkitystä, kuin moni suomalaisen kulttuurin piirissä kasvanut haluaa myöntää. Kaikki nämä ovat kuitenkin merkityksettömiä, mikäli olemuksemme ja puheemme viestii epäaitoutta, negatiivisuutta tai välinpitämättömyyttä. Monet […]

Jos arki tuntuu olevan rutiineja, pakkoja, velvollisuuksia, paineita, väsymystä ja jaksamattomuutta, mistä sen ilon voisi löytää? Äidin oma aika ja tarpeiden huomioiminen on tärkeää ja keventää oloa, tuki kumppanilta, läheisiltä tai palveluista helpottaa arjessa jaksamista. Kyllä. Ehdottomasti. Voisiko löytyä myös jotain sellaista, joka akuutissa putoamis-romahduspisteessä muuttaisi tunnelman, palauttaisi hyvät energiat ja toisi valon pimeään hetkeen tarvittaessa? Yllätysveto arkitilanteisiin parisuhteessa ja perheessä voi kääntää raskaan keveäksi. Kannattaa kokeilla! Sen sijaan, että kiskoisit lapsen lätäköstä pois, hermostuisit vaatekiukuttelusta tai toruisit rajuista leikeistä, osallistu, innostu ja heittäydy mukaan.  Tätä ei tarvitse aina tehdä, mutta näytä lapsellesi se leikkivä, hauska ja spontaani puoli itsestäsi. […]

Maria Akatemian Työnjanoon! -kehittämishankkeessa on kehitetty mentoritoimintaa pienten lasten äitien tueksi. Ryhmäprosessin käyneillä äideillä on mahdollisuus hakea mentoria ryhmän loppumisen jälkeen. Mentoreina toimivat Maria Akatemian vapaaehtoistyöntekijät, jotka ovat saaneet koulutuksen tehtävään. Työnjanoon! -hankkeen aikana ryhmän käyneet äidit ovat toivoneet pidempiaikaista tukea ja mahdollisuutta vielä syventää ryhmässä käytyjä aiheita. Tätä toivetta kuunnellen hankkeeseen on kehitetty Naisverkosto-toimintaa sekä mentoritoimintaa. Mentorisuhde kestää noin vuoden ja tapaamisia on noin kerran kuukaudessa. Suurin osa tapaamisista on hoidettu etäyhteyksin. Ryhmän alussa 64 % äideistä kokee yksinäisyyttä usein ja monilla ei ole tukiverkostoa. Ryhmäprosessin lopussa yksinäisyyden tunne on selvästi vähentynyt, jolloin yksinäisyyttä kokee usein enää 17 %. […]

Elinvoimainen, toivonsa säilyttävä yhteiskunta tarvitsee jatkuvan vastavuoroisen yhteistyön ikääntyvien ja nuorempien sukupolvien välillä. Tämän sukupolvien välisen ikiaikaisen yhteistyön osaamisen arvo, harjoitus ja ylläpito vain on päässyt haurastumaan. Seurauksena on vieraantumista, pettymystä ja vaarana vastakkain asettuminen eri ikäryhmien välillä. Eri-ikäisten yhteistä voimaa tarvitaan aina elämässä ja nyt erityisesti edessämme olevissa suurissa muutosponnistuksissa, joita kestävä kehitys edellyttää. Maria Akatemian yksi osaamisalue on sukupolvien välisen yhteyden rakentaminen. Tämä tarkoittaa esim. keski-iän ylittäneille vanhemman ihmisen identiteetin luomista ja sellaisen asenteen ja kannattelukyvyn etsimistä, mikä tukee nuorempia heidän elämänsä haasteissa. Nämä ylisukupolviset suhteet ovat luontaisesti jännitteisiä. Ne ovat jatkuvaa liikettä yksilöitymisen vapauden ja toisaalta yhteenkuulumisen […]

Kahden vuoden välein julkaistava kouluterveyskysely paljasti viime syksynä, että nuorten kokema uupumus, ahdistus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet korona-aikana. Samanlaisia tuloksia kuultiin tuoreesta E2 Tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet 20–29-vuotiaista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Etenkin tytöt voivat nyt huonommin kuin pari vuotta sitten, ja pandemian aikana ennustettu kodeissa muhinut ”mielenterveyspommi” alkaa paljastua yhteiskunnan avautuessa. Kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttava suorituskulttuuri ajaa nuoria tavoittelemaan yhä parempia suorituksia niin koulussa ja harrastuksissa kuin vapaa-ajallakin. Tämä luo nuorille paineita, jotka purkautuvat pahoinvointina. Osa heistä oireilee väkivallalla, joka voi kohdistua niin itseen kuin muihinkin. Aggressio ja väkivalta aiheuttavat tytöissä paljon häpeää ja kokemuksia yksin jäämisestä. […]

Tänäkin päivänä sadat tuhannet suomalaiset elävät väkivaltaisissa parisuhteissa ja perheissä. Lapsuudessaan lähisuhdeväkivallan kohteeksi on joutunut jopa kaksi miljoonaa kansalaista. (Mustread 23.5.2022.) Ongelma on mittakaavaltaan massiivinen. Taloudelliset kustannukset ovat valtavat, inhimilliset haitat ja kärsimykset mittaamattomat. Lähisuhdeväkivallan muodot ovat moninaiset. Väkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä kaltoinkohtelua kuten läpsimistä, lyömistä tai potkimista. Se on monesti henkistä uhkailua, kontrollointia tai mykkäkoulua. Myös erilaiset seksuaalisen, taloudellisen ja digitaalisen väkivallan muodot ovat mahdollisia. Lähisuhdeväkivaltaan kuuluu erityispiirteitä, joiden johdosta ilmiö jää monesti piiloon ja ammattilaisilta tunnistamatta (Siltala 2021). Uhrilla ja tekijällä on voimakkaita syyllisyyden, häpeän ja pelon tunteita, jotka estävät avun hakemista. Tyypillistä lähisuhdeväkivallalle on myös ilmiön […]

Maria Akatemia provides services for women, who have either used or are afraid that they might use violence. That’s basically all I knew as I was offered a job as a violence prevention specialist at Maria Akatemia. I had a lot of working experience with victims of domestic violence. Therefore, violence as a phenomenon was something I was very familiar with. Despite that, I was hesitant. Who are women, who use violence? What are they like? It turned out that the women are ordinary people – just like you and me. They’re typically mothers of small children – tired, overburdened, […]

Julkisessa keskustelussa vanhempia ikäluokkia käsitellään yleensä ongelmana: miten valtion rahat riittävät negatiivisessa huoltosuhteessa. Vanhojen, yli 75- vuotiaiden määrää lisääntyy nopeasti ja työikäisten määrä vähenee. Tässä keskustelussa jäävät piiloon kokonaan ne potentiaalit, mitä vanhoille kokemuksensa ja kestävyytensä ansiosta on kertynyt. Vielä enemmän näkymättömiin jää se kapasiteettisten, hyvinvoivien ihmisten ryhmä, joka on tullut eläkeikään ja vapautunut työtehtävistään. On riski, että heidän osaamisensa, elinvoimansa ja kokemuksensa hiipuvat hiljalleen näkymättömiksi. Näin he kadottavat myös tunteen merkityksellisyydestään. On tärkeää tiedostaa, hahmottaa ja sanoittaa niitä ilmiöitä ajassamme, joiden seurauksena kokemustiedon arvo hämärtyy. Maria Akatemiassa olemme aloittaneet ryhmän Vanhat Vaikuttajat, jossa ohjatun vertaisryhmän tuella tutkitaan ja etsitään […]

Työelämän kysymykset edellyttävät tänä päivänä moniosaajan otetta. Työelämä on nopeassa muutoksessa, jolle lisävauhtia on antanut koronapandemia. Miten Maria Akatemia on mukana tässä muutoksessa ja miten Maria Akatemia vastaa näihin haasteisiin? Tarvitsemme työelämässä ihmisyyttä ja ihmiskohtaamisia voidaksemme hyvin. Mutta annammeko tänä päivänä riittävästi aikaa ja henkistä tilaa aidoille kohtaamisille, eikä ainoastaan asioiden hoitamiselle. Mitä merkityksiä annamme aidoille ja arvostaville kohtaamisille? Työelämän hyvinvointi on kiinni sinusta ja minusta. Mihin uskomme? Maria Akatemiassa ymmärretään ihmisyyttä työelämässä muun muassa kahden käsitteen, sisäisen käsikirjoituksen® ja ihmisen kasvuimpulssin, kautta. Käsitteet nostavat ihmisyyden ilmiöt esille. Käsitteiden kautta ymmärrämme, että ihmisen sisäisen kasvun työ on ihmiselle jatkuva heiluriliike […]

Ja ajatellaanhan nyt. Kukaan meistä ei ole pelkästään tuhma tai kiltti. Maria Akatemian vertaistukiryhmään osallistunut nainen kirjoittaa omalle pikkutytölleen vuoteen 1996 seuraavasti: ”Katjalle 25.11.1996 Hei, Katja! Näin joulun lähestyessä minä arvaan, että olet kirjoittanut jo lahjatoivelistan valmiiksi. Sinä kun haluat aina olla ajoissa. Sinun listalla ei varmaan taaskaan ole monta toivomusta. Olet aina toivonut vain vähän lahjoja, ja myös saanut vähemmän lahjoja kuin muut. Jouluun on juuri lahjojen vuoksi sisältynyt sinulle paljon pahaa mieltä. Olet oikeastaan inhonnut lahjojen saamista siitä yhdestä joulusta asti, jolloin olit varma, ettet saisi yhtään lahjaa. Olit ollut tuhma, eikä tuhmille lapsille tuoda lahjoja. Sait kuitenkin […]

Työnjanoon! -hankkeella vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien pienten lasten äitien psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan ja siitä rakentuvan naisverkoston avulla. Työn fokus on pienten lasten äitien mielenhyvinvoinnin vahvistumisessa itsetuntemustyöskentelyn avulla. ”Vauvani ei nukkunut, mikä johti siihen, että aina kun puolisoni otti vauvan syliinsä, minä pakenin paikalta toiseen huoneeseen. Sain edes hetken olla erossa vauvasta. Tämä toi suurta ahdistuksen tunnetta. Miksi en haluaisi olla vauvani seurassa? ”Vanhempainvapaan jälkeen palasin töihin stressaavaan ympäristöön, minkä lisäksi hoidin kodin käytännössä kokonaan. Stressaavinta oli nähdä, että päiväkodista soitetaan. Piti saada päivän työt 10 minuutin pakettiin. Stressiä kotona, stressiä töissä. Lopulta itkin saunassa huonoa oloani. Olin väsynyt, uupunut ja aivan […]

Ihmisten kamppailu arjessa haastaa meitä marialaisia arvioimaan jatkuvasti työtämme. Yhteisömme on sitoutunut tutkivaan ja reflektoivaan työotteeseen. Ajatuksemme on, että oman rohkean ammatillisen itsetuntemuksen ja sisäisen kasvun kautta, työmme laatu heijastuu erinomaisina tuloksina ja vaikutuksina asiakastyössä. Maria Akatemian päivitetty strategia syntyi vuoden 2020 aikana, vuoropuhelussa yhteisömme ja hallituksen kesken. Tuloksena syntyi visio, Jokainen toimii rohkeasti ihmisyyden puolesta. Vahvistamalla asiakkaidemme osallisuutta ja toimijuutta kaikilla toiminta-alueillamme, pääsemme pureutumaan olennaiseen ja luomaan eettisesti kestävää ihmisyyttä. Maria Akatemian työ perustuu psykodynaamiseen ja systeemiseen viitekehykseen, joka antaa ymmärrystä ihmisen psyykestä ja tiedostamattomista prosesseista sekä näkee ihmisen kokonaisvaltaisena. Huomio kiinnittyy kokonaisuuteen ja sieltä osiin, ei päinvastoin. Työssämme sovellamme Ihmisyyden […]

Me Maria Akatemiassa haluamme olla rohkeita ja vastuullisia toiminnassamme ihmisyyden puolesta. Maailman mullistukset, ilmastonmuutos, maahanmuutto- ja pakolaisuuskysymykset, koronapandemia sekä polarisoituminen ovat vaatineet meitä ”tulen äärelle” keskustelemaan, miten ihminen kasvaa ja kehittyy suhteessa ympäröivään maailmaan, löytää potentiaalinsa ja uskaltaa rohkeasti ottaa vastuuta sekä omasta että yhteisöjen sisäisestä kasvusta ja oppimisesta. Puhetta kohti eettistä ihmisyyttä on Maria Akatemia -yhteisön yhdessä rakentama Ihmisyyden käsikirjoituksen (IKF) tutkimisen foorumi. Suunnitteluryhmämme kutsuu mukaan yhdistyksemme jäseniä, työntekijöitä, asiantuntijoita, vapaaehtoisia sekä kaikkia aiheesta kiinnostuneita miettimään, mitä minussa, meissä ja maailmassa tapahtuu – ja miksi. Toimintamme on jäsentynyt ja laajentunut pikkuhiljaa, ja keskusteluiltojemme osallistujajoukko on kasvanut. Viime vuonna päätimme, […]

Asiantuntijat sanovat, että yksikin lomapäivä voi olla hyvin voimia palauttava.  Ehtona rentoutumiselle on kuitenkin rutiineista poikkeaminen. Poikkeama normaaliin voi olla pieni muutos: uudessa ruokakaupassa ostoksien tekeminen, uuden kävelylenkin kokeileminen, uuden ruokalajin valmistus.  Rutiinit muodostavat aivoille mukavuusalueen, jossa ei tarvitse havainnoida uusia asioita tai tehdä uusia päätöksiä. Voimme olla jäykästi rutiiniemme loukussa tai arkiset rutiinit voivat tukea jaksamistamme hektisessä elämäntilanteessa. Elämän vaiheessa, jossa on paljon muuttujia, muistettavia asioita ja organisoitavaa, rutiinit tukevat jaksamista.  Tämä on hyvä huomioida, kun kesälomalta paluu työ-perhearkeen on käsillä.  On hyvä hahmottaa normiviikon aikataulut: viemiset, tuomiset, kaupassa käynnit, harrastusmenot.  Viikkokalenteri toki täyttyy myös aktiivisesti vanhempainilloista, postipaketin hakemisesta, […]

Peilaamalla eri tilanteissa muiden mielipiteitä, pukeutumista, suosikkeja, inhokkeja, asenteita voi kokea olevansa osa porukkaa ja tulevansa hyväksytyksi. Mukailemalla ihailemaansa ihmistä, jonkun muun elämäntapaa tai seuraamalla erilaisia muoti-ilmiöitä voi tuntea olevansa kiinni ihanassa elämässä, toteuttavansa onnellisuutta omassa elämässään. Tämä toimintamalli voi pitkään kannatella ja helpottaa omaa epävarmuutta, vaikka väistämättä arjen haasteet aina puhkovat puhaltamiamme kuplia, joita voi hiukan aina paikkailla ehjän näköisiksi ja jatkaa vuotavallakin eteenpäin. Suuri elämänmuutos, joskus kriisi, joskus muu arkeen tai mieleen suuresti vaikuttava asia, voi kääntää katseemme sisäänpäin ja avata meille mielenkiintoisen tutkimusmatkan.  Tutkimusmatka voi alkaa kysymyksellä, mitä minulle tapahtui? Syvemmälle matka jatkuu kysymyksillä, mitä minä tunnen […]

Saamme elää aikaa, jolloin ihminen tietää maailman asioista luultavasti enemmän kuin koskaan ja tuo tieto on myös saatavilla laajemmin kuin koskaan. Omaamme laitteita ja taidamme kieliä, joilla kommunikoida muiden ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Mutta tiedostammeko myös oman ihmisyytemme paremmin kuin koskaan? Tunnistammeko tavat, joita olemme omaksuneet meitä kasvattaneilta aikuisilta, ja pohdimmeko, mitä niistä haluamme välittää tuleville sukupolville? Halu tutustua omaan itseen on avain ihmisenä kasvamiseen. Itsetuntemus on syvintä ihmistuntemusta. Siihen kuuluu tietoisuus omasta historiasta sekä tavasta olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Itsetuntemus liittyy siihen, miten kuulemme itseämme ja tunnistamme omia tunteita ja tarpeita. Sen myötä oppii sietämään, elämään ja hengittämään myös vaikeiden tunteiden kanssa. Sitä taitoa tarvitaan maailmassa ja ajassa, joka […]

Kun lapsiperheessä vanhempien välillä myrskyää, joutuvat myrskyn silmään tahtomattaan usein myös lapset. Joskus vanhemman voi olla helpompaa uskotella itselleen pitävänsä omat tunteet ja parisuhteen haavat lapsilta piilossa. Lapset ovat kuitenkin hyvin taitavia aistimaan perheen tunneilmastoa ja huomaavat herkästi, jos vanhempien välit kiristyvät. Lapsen mieli on joustava ja kestää toki ohimenevät kriisit. Kuitenkin jos vanhemmat jäävät vaikeuksien kanssa yksin, eivät uskalla selvittää niitä tai pyrkivät lakaisemaan ongelmat maton alle, voi painostava tunneilmapiiri perheessä jatkua piinallisen kauan ja jättää jälkensä myös lapsiin. Voi olla, että parisuhteessa hajottava kommunikaatio ja väkivaltainen dynamiikka on ollut läsnä jo pitkään. Kaikki on voinut alkaa esimerkiksi toisen […]

Nuorten väkivallan teot ovat olleet kuluvan vuoden aikana isona yhteiskunnallisena puheenaiheena. Nuorisorikollisuus on edelleen ennätyksellisen vähäistä, mutta nuorten tekemän vakavan väkivallan lisääntymisestä on viitteitä (Krimo 2021). On tärkeätä miettiä, mitkä asiat nuorisoväkivallan taustalla vaikuttavat. Koulukiusaaminen koskettaa kymmeniä tuhansia lapsia. Vuonna 2019 kouluterveyskyselyyn vastanneista 4. ja 5. luokkalaisista lapsista 7,2 prosenttia on kertonut olleensa koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Maria Akatemian väkivaltaa ennaltaehkäisevässä Keijun varjo -toiminnassa autetaan nuoria naisia, jotka tarvitsevat tukea itsehillinnän, väkivallan ja tunnesäätelyn kanssa. Koulukiusaamisen kokemukset värittävät monen palvelussa mukana olevan nuoren kertomuksia. Kovat kokemukset lapsuudessa ja kouluiässä ovat kääntyneet myöhemmässä elämänvaiheessa väkivallan käytöksi esimerkiksi omaa kumppania kohtaan. Koulukiusaamisen […]

Äitienpäivä koittaa sunnuntaina ja niin ihana päivä kuin se onkin äitinä, herättää se itsessäni kuten monissa muissakin myös ristiriitaisia tunteita. Kun äitejä hehkutetaan ja ylistetään, tuo se myös väistämättä mieleen vaikeat välit omaan äitiin. Jokainen äitisuhde ei ole sellainen kuin toivoisi. Vaikka äiti-tytär -suhteiden ajatellaan usein olevan monimutkaisia ja hankalia huumorimielessäkin, voi suhde olla oikeasti hyvinkin kipeä. Taustalla voi olla useiden sukupolvien ajalta puhumattomuutta ja selvittämättömiä tapahtumia ja tunteita. Äidin toivoisi olevan jokaisen tyttären elämässä tukena ja apuna elämän jokaisessa vaiheessa. Äidillä on elämänkokemusta, viisautta ja hän voi lausua kannustavia sanoja, kun elämä heittää eteen haasteita. Erityisesti tässä ajassa, kun […]

Maria Akatemian jäsen- ja vapaaehtoistoiminnan webinaarissa 8.3.2021 keskustelimme korona-ajan kielletyistä tunteista Sophie Mannerheim -koulun rehtori Marja-Liisa Aution alustuksen pohjalta. Käsittelimme aihetta monista eri näkökulmista. Keskustelun pohjalta voimme kysyä, uskallammeko tunnistaa näitä kiellettyjä tunteita, voimmeko niistä keskustella asiallisesti, mistä tunteemme meille kertovat? Miten helpotamme jaksamista poikkeusaikana? Olemme eläneet korona-ajassa reilun vuoden ajan. Inhimillisesti katsottuna, rajoituksilla ja yhdessäolon kieltämisellä on kuitenkin vaikutuksensa, kun terveytemme ja taloutemme on koetuksella. Kehomme ja mielemme on käymistilassa seuratessamme uutisia ja ”koronakisastudion käyriä”. Tunteet nousevat pintaan, keskusteluissa kuuluu usein vastakkainasettelua. Kysymme: Eikö tämä ikinä lopu? Paheneeko tämä? Turhautumisen, pelon ja ahdistuksen ohella kannamme myös vastuuta toisista ihmistä. […]

Suomalaisvanhemmat ovat muita pohjoismaisia vanhempia uupuneempia. Julkisessa keskustelussa toivotaan syntyvyyden lisääntyvän ja äitien lähtevän nykyistä aikaisemmin työelämään. Miten me voimme luoda lisää joustavuutta työelämän ja perheen yhdistämiseen perheiden toimeentulo turvaten? Miten paremmin kuunnella ja kohdata äitejä? Miten perhe voi saada riittävää ja konkreettista apua arkeen? Osa ratkaisuista on perhemyönteisiä päätöksiä, osa ammattilaisten aikaa herkemmälle kohtaamiselle ja osa hyviä sekä käytännöllisiä ratkaisuja vanhemmuuden tukemiseen eri toimijoiden avulla. Löytyisikö innovaatio äidin hyvinvointiappiin, joka muistuttaisi itsestä huolehtimisesta ja antaisi siihen käyttökelpoisia vaihtoehtoja arjen keskellä? ”Lapsiperheköyhyys on uuvuttavaa. Kun työhistoria on pätkää siellä ja toista pätkää täällä. Samaan aikaan yrittää riipiä elämiskustannusten päälle lapsilleen […]

Koronan aiheuttama eristäytyminen on tuonut monen elämään valtavaa yksinäisyyden tunnetta. Suomen Punaisen Ristin tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs 15-24 –vuotias kokee vähintäänkin viikoittaista yksinäisyyttä. Noin puolella korona on merkittävästi lisännyt yksinäisyyden kokemuksia. Tieto tartunnan fyysisistä seurauksista indikoi eristämisen ensiarvoisuutta, mutta tieto sosiaalisten suhteiden puuttumisen psyykkisistä ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen vaikuttavista mekanismeista ohjaisi avaamaan olennaisia palveluita. Tasapainoa näiden väliltä ei ole helppoa löytää. Pandemian aikana lähisuhdeväkivaltatilanteet perheissä lisääntyivät ja joissain tilanteissa etänä opiskelemaan pakotetut lapset ja nuoret saattoivat joutua olemaan pitkään kotona turvattomassa tilanteessa, vailla muita verkostoja. Lasten ja nuorten näkökulmasta koronaan liittyvät rajoitukset ovat kestäneet pitkään, kun poikkeustilassa on oltu jo […]

Ilahduin tällä viikolla, kun postilaatikossa olevien mainosten joukosta löytyi ihan oikea Ystävänpäiväpostikortti. Kyseinen ystäväni on varmasti ainoa ihminen minun lähipiirissäni, joka ei unohda kenenkään läheisen nimi- ja syntymäpäivää, puhumattakaan juhlapäivien muistamisesta. Ja useimmiten muistaminen saapuu juurikin ihanalla ja kauniilla postikortilla. Tämä tapaperinne on uskomattoman ihana ja tuo aina hymyn kasvoihimme sekä lämpöisen tunteen ystävyydestä. Häpeäksi heti tunnustan, että vastasin WhatsApp-viestillä, josta on muotoutunut oma muistamiskanavani. Ei ehkä niin persoonallinen ja erottuva, kuten postitse saapunut postikortti. Kuluneen vuoden aikana olen käynyt eri ihmisten kanssa keskusteluja ystävyydestä. Näkökulmina keskusteluissa on ollut mm. ystävyyden sukupolvikokemukset. Millainen merkitys ystävillä ja ystävyydellä on lapsuudessa, nuoruudessa, […]

Joulu on enää niitä harvoja ajankohtia vuodessa, jolloin eri sukupolvet kokoontuvat yhteen vanhojen perinteiden merkeissä. Koronavuosi 2020 asettaa joulullekin uudenlaiset puitteet. Useat meistä joutuvat sopeuttamaan suunnitelmiaan suojatakseen riskiryhmäläisiä tai itseään. Moni ulkomaalaisista, Suomessa asuvista ystävistäni ei pääse kotimaihinsa joulunviettoon lainkaan, vaan jää tänne viettämään joulua ystävien kesken. Tuleva joulu vietetään näillä näkymin suosituksesta ainoastaan ydinperheen – tai muun sellaiseksi määriteltävän läheisjoukon – kanssa. Monet näkevät tänä päivänä ystäviään paljon useammin kuin omaa lapsuudenperhettään. Perhekäsitys, kuten myös eri ikävaiheet ja niiden ominaispiirteet, ovat murroksessa ja uudelleenmääriteltävinä. Ydinperheiden, uusperheiden ja biologisten perheiden lisäksi puhutaan valituista perheistä, joihin voi kuulua kuka tahansa, jolla […]

”Uskotko tunneperimään”, minulta kysyttiin. ” En vain usko siihen, vaan se on ihan ilmeistä”, vastasin kysyjälle. Me perimme vanhemmiltamme, isovanhemmiltamme, sukupolvesta toiseen tunteita, käyttäytymismalleja, asenteita ja arvoja. Lapsuuden mielikuvat ja käsitys itsestämme ja ympäröivästä maailmasta ovat vahvempia ja vaikuttavat jokapäiväisessä elämässä voimakkaammin kuin uskallamme myöntää. Kaikki eivät suinkaan synny samalla viivalla, alastomina. Sukupolvien perinnetaakka voi toisilla olla hyvinkin raskas. Lisäksi DNA:ssa siirtyy meihin suvustamme niin hyviä kuin huonojakin ominaisuuksia. Asiantuntijat väittävät, ainakin naisten lehtien palstoilla, että tietyt piirteet vahvistuvat vuosien varrella. Vahvistuvat varmaan, jos kipupisteitä ja kipeitä tunteita ei löydetä, saada näkyviin sekä työstettyä pois. Siinä työstössä voi mennä koko loppuelämä. Parisuhteessa […]

Minulla on hyvä ystävä, jolla on tapana sanoa asiat hyvin suoraan, mutta fiksusti yleensä vain omasta elämästään tai yleisaiheista. Hän ei rehellisyyden nimissä lyttää muita. Muistan hauskan tilanteen yhteisen työpaikkamme ruokalasta. Meitä istui kymmenisen virkanaista samassa ruokapöydässä lounastamassa ja juttelimme tavallisia arkiasioita. Ystäväni, Kirsi, heitti pöytään lukemansa tiedon: ”Tiesittekö, että joka neljännellä yli 35-vuotiaalla naisella on ollut sukupuolitauti. Meitä istuu tässä kymmenen, joten ainakin kahdella meistä. Minulla on ollut. Kelläs muulla?”  Pöytään laskeutui hiljaisuus ja pienen vaivautuneen tauon jälkeen, joku pyyhkäisi aiheen ohi toteamalla: ”Juu, varmaan jossain porukoissa samalla ihmisellä monta kertaa… siitä ne tilastot vaan kertoo.” Keskustelu vaihtui helpottuneena turvallisempaan teemaan. Minua […]

Koronakevät iski erityisen ankarasti niihin perheisiin, joissa jo valmiiksi voimavarat olivat vähissä. Samaan aikaan uusi joukko ihmisiä koki tilanteen uuvuttavuuden, kun olemassa olevat tukiverkot vähenivät ja arki muuttui. Syksy tuo mukanaan jälleen uusia uhkakuvia ja tuen tarve on juuri nyt korostunut tuen saamisen hankaloiduttua. Maria Akatemia tekee työtä auttaakseen naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Suuri osa asiakkaistamme on pienten lasten äitejä, joilla on aito hätä ja suuri halu olla parempia vanhempia lapsilleen. Ennaltaehkäisevässä väkivaltatyössä on kyse ylisukupolvisten väkivaltaketjujen katkaisemisesta. Tehtävä ei ole helppo, eikä vastaavaa työskentelymuotoa ole saatavilla kunnallisella sektorilla. Kuluneen vuoden aikana avun tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt […]

Elämä pistää meidät aina välillä polvillemme. Joskus ikäviä asioita tapahtuu yllättäin ja toisinaan ajaudumme vaikeaan tilanteeseen lähes huomaamattamme. Vastoinkäymiset uuvuttavat, painavat mielen alakuloon ja toimintakyky lamaantuu. Jotkut meistä eivät kykene toipumaan kolhuistaan, mutta jotkut nousevat nopeasti, pyyhkivät pölyt olkapäiltään jatkaen matkaa reipastuvin askelin. Mistä johtuu, että toiset meistä näyttävät selviävän muita paremmin normaaliin elämään vaikeidenkin kokemusten jälkeen yhä uudelleen? Eikö heihin osunutkaan? Eivätkö he välitä? Kuka heitä auttoi? Potkaisiko onni heti perään? Osa ihmisistä kokee vastoinkäymiset aidosti haasteina ja he alkavat nähdä valoa pimeän tunnelin päässä nopeasti. Nämä ihmiset sietävät stressiä ja heillä on ongelmanratkaisukykyä luonnostaan. Toipumista auttaa realistinen kuva […]

Kun olin pienten lasteni kanssa kotona, olin tilannut omaksi ilokseni naistenlehden. Lehteä markkinoitiin naisen arkea tuntevana ja innostavana.  Ajattelin sen tuovan iloa arkeeni. Odotin tiistaita, jolloin lehti ilmestyi postilaatikkoon. Jossain vaiheessa minua alkoi häiritä ja lopuksi ärsyttää lehden sisältö: Trendikäs pukeutuminen, uusi tapa meikata tai julkkisten juhlakuvat eivät piristäneet. Lopulta muutamat kestoväsyneille pienten lasten äideille kirjoitetut artikkelit suututtivat minut. Artikkeleista erityisesti se, joka antoi vinkkejä äidin omaan hyvinvointiin ja viehättävyyden säilyttämiseen, sai minut tuohtumaan. Jutussa kehoitettiin ottamaan omaa aikaa hemmotteluun, ja jollei muuten onnistuisi, kannattaisi laittaa kello soimaan aamulla ennen perheen heräämistä. Minua kannustettiin tekemään itselleni erityishyvä aamiainen kauniilla kattauksella, […]

“Olen laskenut vaatimustasoani, vertaiskokemusten kuuleminen on tuonut ymmärrystä, että en ole näiden fiilisten kanssa yksin.” Kun aloitimme ensimmäisen pienten lasten äitien ryhmän, jouduimme vetäjinä myös miettimään tuota ajanjaksoa omassa elämässämme. Toisella meistä Sinillä kaikki on tuoreessa muistissa, toisella Iiriksellä omat tyttäret ovat jo pienten lasten äitejä. Työparina meillä on kokemusta myös lastensuojelun työstä, erityislapsista, sijaisvanhemmuudesta, omista äitiyden onnenhetkistä sekä epävarmuuden ja jaksamisen tunteista. Työmme kautta meille on muodostunut myös isoa kuvaa perheiden tilanteista yhteisöjen ja yhteiskunnan muutoksien keskellä. Oli ja on mieluisaa ja kiinnostavaa lähteä rakentamaan ryhmäläisten kanssa vertaistukiryhmää ja tulevana syksynä perustamaan ryhmien pohjalta naisverkostoa Facebookiin. Työnjanoon!-ryhmämme naiset olivat […]

Portti melko normaaliin elämään aukesi kesäkuun alussa koronakevään jälkeen, kuitenkin useamman kesänvietto ei ole entisellään ja suunnitelmat ovat auki. Totuttu kesäloman vietto ei ehkä ole se kauan odotettu vuoden huippu, syynä voi olla taloudellinen tilanne tai matkustamisrajoitukset. Monet kulttuuritapahtumat on peruttu. Sukulointi vaatii suunnittelua, haasteena on koronaviruksen tartuttaminen erityisesti vanhempiin sukupolviin. Sosiaalisten suhteiden hoitaminen on tärkeää. Ihminen tarvitsee aina yhteyttä ja vuorovaikutusta, olemme olleet pitkään eri tavoin ”etänä” toisillemme. Pelkällä katseellakin on suuri merkitys. Katseen kautta saamme vahvistuksen siitä, että olemme ihminen toiselle ihmiselle. Katseen kautta kasvamme ja voimistumme kokonaiseksi, saamme hyväksynnän. Hyvä katse antaa rakkautta ja myötätuntoa. Katso myös […]

Vallitseva poikkeustilanne aiheuttaa kaikille jonkinlaisia epävarmuuden tunteita. Saattaa pelottaa, ahdistaa ja huolestuttaa, kun tulevasta ei tiedä. Arki on saattanut muuttua paljonkin ja uudenlaisiin olosuhteisiin on ollut pakko totutella nopeasti. Nuorten ja nuorten aikuisten elämässä poikkeustilanne vaikuttaa myös monella tavalla. Opiskelu on muuttunut hyvin itsenäiseksi ja siihen sopeutuminen ei ole itsestäänselvyys. Moni on saattanut kaivata arkeen rytmiä, jota kouluun tai vaikka kirjastoon lähteminen tuo. Saattaa olla haastavaa saada tehtäviä tehtyä itsenäisesti omaan tahtiin ilman lähiopetusta. Kaikille verkossa toimiminen ei myöskään ole luontaista ja kaipaus opiskelutovereiden seuraan on suuri. Kevät-, ylioppilas- ja valmistujaisjuhlat ovat todella merkittäviä siirtymäriittejä ja tänä vuonna nekin järjestetään […]

Perheeseemme syntyi kolme tytärtä alle viiden vuoden sisällä. Päivät ja yöt soljuivat eteenpäin kuin helminauhan toistuvina kuvioina. Äitinä minulla piti olla valvova silmä, ahkerat kädet ja väsymätön tarkkaavaisuus puhumattakaan pii-iitkästä pinnasta. Välillä väsymys otti vallan ja laahustin juuri ja juuri kestävyyden reunoilla. Olin aina ollut lukutoukka, joka katosi kirjan tekstiin kaikelta muulta ympäröivältä maailmalta. Palasin takasin matkaltani vasta, kun takakansi painui kiinni. Ennen äidiksi tulemista lukiessani oli ihan sama, mitä olisi pitänyt tehdä, kaikki muu sai odottaa. Luin paksuja ja usein melko syvälle meneviä opuksia ja paljon myös ihmistieteisiin tai filosofiaan liittyviä kirjoja. Äitiyden alussa lukeminen loppui, ei kiinnostanut, ei […]

Huumorintaju on mainio selviytymiskeino vaikeissa tilanteissa. Nauru antaa voimaa kohdata asioita ja viisautta ymmärtää elämän käänteitä. Nauru tarttuu, yhdistää meitä ja lisää myönteistä vuorovaikutusta. Nauru kohentaa terveyttä, lisää vastustuskykyä, vähentää kipua ja stressiä. Naurun kautta saamme purettua ikäviäkin tunteita ja kokemuksia. Naurun ja huumorin merkitys työelämässä on minulle näyttäytynyt selkeimmin töissä, joissa olen joutunut kanssaihmisten vaikeiden kokemusten kanssa tekemisiin. Työpaikan rankka huumori, joka ulkopuolista olisi voinut kauhistuttaa, auttoi kohtaamaan kipeitä tunteita eri tavalla ja keventämään työn raskautta. Kyse ei ole ihmisille tai tarinoille nauramisesta vaan luotettavan joukon kesken tasapainon saavuttamisesta, kepeyden korjaavasta voimasta. Huumoria ja huumorintajua on monenlaista, joten hyvä […]

Tänä aamuna kuuntelin hymy huulillani Radio Novan tällä viikolla nauhoitettua keskustelun pätkää. Minna Kuukka kertoi, kuinka oli tyttärensä kanssa kaivanut varastosta vanhan Bernina ompelukoneen. Tytär oli huoneessa ”surauttanut” itselleen hienon topin, josta kovin ylpeä. Tämä sai pohtimaan, mihin tämä vallitsevaa” poikkeusaikaa voikaan hyödyntää, löytää iloa ja riemua käsillä tekemisestä, kun työn jälki näkyy ja tuntuu konkreettisesti. Kuluvalla viikolla mieheni totesi yhtenä iltana, ”kyllä ne äitisi omatekoiset viinerit olivat hyviä”. Tuumasta toimeen, seuraavana iltana niitä olikin tarjolla äidin reseptin mukaan. Mietin aamulla Radion Novaa kuunnellessa, kuinka usein ja missä tilanteissa sitä tulikaan nuorena mietittyä, että en ikinä toimi kuten äitini. Äitini […]

Kun suru-uutinen, stressihuippu, väsymys tai ahdistava tilanne osuvat kohdalleni, menen metsään. Näin on ollut lapsuudesta asti. Minä en juokse siellä vaan istun kivellä ja kuuntelen ääniä, katselen luontoa ja rauhoitun. Ajatukset kirkastuvat, mieli kohoaa ja tarvittaessa saan tehtyä päätöksiä. Lapsena ymmärsin vain, että olo parani, mutta aikuisena tiedän, mitä minulle tapahtuu luonnossa ja sen todistaa tutkittu tietokin. Meillä kaikilla on oma tapamme saada olo paranemaan ja mieli rauhoittumaan. Olemme erilaisia temperamentiltamme, reaktiotavoiltamme ja iän myötä olemme omaksuneet omat keinomme parantaa mielialaamme. Joskus se tapa on vältellä vaikeaa tilannetta tai tunnetta pakenemalla kokonaan vaikkapa työhön, viihteeseen tai päihteisiin. Silloin piilotamme asian […]

Epidemiasta johtuvan pitkän etätyöjakson aloitus tuli minulle uudessa työpaikassa melko nopeasti, kolmannella työviikolla. Ensimmäiset kaksi etäpäivää kotona meni innokkaasti ja omatoimisesti uuden mielenkiintoisen työtehtävän parissa. Jo toisen päivän päätteeksi huomasin kuitenkin olevani ärtynyt, väsynyt ja olo oli kaikin puolin epämukava. Mihin se hyvä ja virkeä olo katosi? Vastaus löytyi vatsasta. Olin uudessa tilanteessa hukannut rytmin ja unohtanut ruokailut. Kahvia, sämpylää ja juustoa pienin suklaaherkuin höystettynä oli helppo kantaa koneen viereen muutaman kerran päivässä, eikä nälkä yllättänyt. Mielentila yllätti. Vatsa ja aivot ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Ravinto on helppo yhdistää fyysiseen terveyteen, mutta myös syömämme ruuan laatu ja määrä vaikuttaa vahvasti […]

Mer eller mindre plötsligt har vi kastats ut ur vår vanliga vardagslunk och in i en tillvaro som påminner om en krigssituation. Inte bara i Finland utan i många andra europeiska länder har regeringarna utlyst undantagstillstånd och till och med stängt sina gränser. Människor uppmanas att hålla sig hemma, jobba på distans och röra sig så lite som möjligt bland andra människor. Skolor och daghem stängs, konserter och teaterföreställningar inhiberas och det är förbjudet att samlas mer än tio personer på en gång på samma ställe. Bryter vi mot dessa förordningar kan regeringen utlysa utegångsförbud. Över 70-åringar skall helst hållas […]

Elämä poikkeustilassa pienentää elämänpiiriämme, kun jokainen meistä vetäytyy oman kodin suojaan. Yhtäkkiä itsestään selvinä pitämämme arkiset asiat kuten kyläilyt ja ravintolassa käyminen ovatkin poissuljettuja. Kun poikkeuksellinen elämäntilanne jatkuu pitkään ja rajoitukset pysyvät voimassa, ne alkavat vaikuttaa mielenterveyteen. Elämän piiri kapenee, kun sosiaaliset kontaktit vähenevät. Normaalissa arjessa juttelemme työkavereiden, perheen jäsenten ja ystävien kanssa, mutta nyt saatamme jäädä yksin ajatustemme kanssa. Silloin ajattelu helposti kaventuu ja ajatukset voivat kääntyä salakavalastikin synkän puolelle. Joitakin vuosia sitten minusta tuli nuorimman lapseni omaishoitaja ja elämä sai odottamattomia käänteitä. Lapsen sairaus pakotti minut luopumaan työstäni, harrastuksistani ja kaikesta siitä tutusta, normaalista arjesta. Vuorokaudet kuluivat minuutin […]

Näinä pelon aikoina, haluaa moni julkaista someen jotain kaunista ja hyvää. Somea seuratessaan voi herätä tunne siitä, että kaikki muut hyggeilevät kotona teekupin ja kirjojen kanssa tai käyvät hengittelemässä metsässä. Lasten kanssa vietetään nyt sitä kaivattua laatuaikaa ja pelaillaan pelejä. Joku leipoi pullia pitkästä aikaa ja suursiivouskin on tehty. Kun hermot kotona kiristyvät ja etätyöpiste on vessanpöntön päällä, voi oma tunne olla hyvin toisenlainen. Maailma pelottaa ja kuitenkin ne läheisimmät ihmiset ovat nyt liian lähellä. Oma työtilanne pelottaa ja kaikki perheessä vihaavat lautapelejä. Kun tähän tilanteeseen vielä liittää ajatuksen siitä, että naapurissa kaikki sujuu kuin Strömsöössä, voi tilanne olla hyvin […]

Vanha sanonta kuvaa alkuperäisessä muodossaan, sitä miten tuli on tärkeä elementti ja voima – kunhan se on käsittelijänsä hallinnassa. Ongelmia syntyy, kun tuli ottaa vallan ja ohjakset. Silloin se muuttuu tuhovoimaksi. Samaa sanontaa voi käyttää kuvaamaan myös vihaa ja aggressiota. Viha ja aggressio ovat luonnollisia, ihmisyyteen kuuluvia tunteita, jotka ovat olemassa kaikissa meissä, kukaan meistä ei ole niistä vapaa. Jokainen meistä myös toimii elämänsä aikana jollain tapaa satuttavasti, väkivaltaisesti tai vahingoittavasti – fyysisesti tai psyykkisesti. Oikein kanavoituina viha ja aggressio ovat tärkeitä tunteita ja voimia, joita tarvitsemme elämässä. Olleessaan ”hyvän käytössä” ne ovat elämän voimia, jotka auttavat meitä asettamaan rajoja, […]

Moni löytää itsensä käyttämästä väkivaltaa sitä tärkeintä ja rakkainta, omaa kumppaniaan, kohtaan. Ristiriidat seurustelusuhteen odotusten ja todellisuuden välillä voivat olla valtaisia ja herättävät pohtimaan: kuka on tämä väkivaltainen nuori nainen? Kumppanin pettyneet kasvot nostavat häpeän siitä, miten on pystynyt toimimaan näin rakkaimpaansa kohtaa. Häpeä korventaa niin paljon, että kynnys avun hakemiselle on suuri.   Väkivalta uhkaa nuorten hyvinvointia  Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä peruskoululaisista tytöistä 20% tytöistä ja 17% pojista ilmoitti seurustelevansa vakituisesti. Nuorten seurustelusuhteissa tärkeää ovat läheisyys, turvallisuus ja luottamus sekä seksuaalisuuden ja rakkauden opettelu. Varhaiset seurustelusuhteet toimivat areenana nuoren minuuden rakentamiselle, jossa saadaan ja haetaan palautetta toiselta. Yhtä lailla varhaiset seurustelusuhteet voivat olla rikkovia ja nuoren minuutta hajottavia, joilla on kauaskantoiset seuraukset niin nuoren fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen.   Seurusteluväkivallaksi voidaan luokitella esimerkiksi mustasukkaisuutena tai kontrolloimisena näyttäytyvä henkinen väkivalta tai suhteessa esiintyvä fyysinen tai seksuaalinen väkivalta. Aikuistuvalle nuorelle saattaa tulla yllätyksenä se, että seurustelusuhteessa saattaa huomaamatta toistaa kotona opittuja malleja parisuhteesta, jolloin myös oma seurustelusuhde sitoo nuorta osaksi omaa menneisyyttään. Seurusteluväkivallan sudenkuopat linkittyvät vahvasti nuoren hatariin käsityksiin ja malleihin parisuhteesta, jossa […]

Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö on suunnattu naisille, jotka ovat huolissaan aggression tunteistaan ja käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Yksilö- ja vertaisryhmätyöskentelyn tavoitteena on vahvistaa tunnesäätelyä lisäämällä itseymmärrystä omasta aggressiosta ja väkivallan käytöstä sekä niiden juurista. Usein työskentelyn myötä vaikeat tunteet alkavatkin kuoriutua esiin kuin sipulin kerrokset: Aggression taustalta aletaan yhdessä löytää kerros toisensa jälkeen tunteita, jotka ovat jääneet tunnistamatta ja tunnustamatta.   Kun tarkastelemme väkivallasta huolissaan olevien naisten kanssa tilanteita, joissa raivo esimerkiksi kumppanin kanssa riidellessä nousee, hyvin usein vihan ja aggression taustalta esiin tulevat kipeät, haavoittuvat ja vaikeammin ilmaistavat tunteet ja ajatukset. Pelkään, että tulen hylätyksi. Enkö olekaan toiselle tärkeä. Minulla ei ole väliä tai arvoa. En tule kuulluksi. Toistuvasti vaikeiden tunteiden ja kipeää tekevien […]

Väkivallan puheeksi ottaminen katkaisee ylisukupolvista väkivaltaa. 73% naisenväkivalta.fi hankkeen (STEA 2017-2019) asiakkaista on vertaisryhmätoiminnan jälkeen pystynyt ylläpitämään väkivallattomuutta. ”Tunne ei enää vie minua. Minun on mahdollista vaikuttaa tunteisiini ja varsinkin niihin reagoimiseen. Väkivaltaisuus ei ole enää hallitsematonta, vaan voin nyt vaikuttaa miten reagoin ärsykkeisiin” Ehkäisevän väkivaltatyön yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Meidän tulee tehdä työtä väkivaltailmiöiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Väkivallan puheeksi ottaminen edistää avun saamista kaikille asianosaisille: väkivallan tekijälle, kokijalle ja heidän lähipiirilleen. Suomessa on tehty esimerkillistä työtä väkivallan vähentämiseksi ja lopettamiseksi, työ jatkuu. Maria Akatemian ehkäisevä väkivaltatyö kohdentuu naisiin, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Vuodesta 2003 lähtien olemme auttaneet […]

Naisten tekemä väkivalta on usein muodoiltaan enemmän emotionaalista väkivaltaa kuin fyysistä väkivaltaa. Emotionaalisen väkivallan tunnistaminen ja rajanveto siihen, mikä on emotionaalista väkivaltaa, on vaikeaa sekä tekijälle, väkivallan kohteeksi joutuvalle kuin lähipiirille ja ammattiauttajille. Yksi emotionaalisen väkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen ongelma on, että naisen käyttämät emotionaalisen väkivallan muodot, esim. raivoaminen, nimittely, mitätöiminen, kumppanin huonoon valoon saattaminen tai tunnekylmyys tai puhe- ja tunneyhteydestä erottaminen tulkitaan usein naisen temperamentin ominaisuuksiksi ei väkivallaksi. Monet emotionaalisen väkivallan muodot eivät myöskään täytä rikoksen tunnusmerkistöä, eivätkä siten näy rikostilastoissa eivätkä tule esiin edes tutkimuskyselyissä. Naisen väkivaltainen käyttäytyminen on vielä liian usein tabu myös auttamisjärjestelmälle ja tutkijoille. Eräs […]

Vanhemmuus herättää monenlaisia tunteita, joita saakin olla. Lapsen ja häntä hoitavan vanhemman suhde on läheisyydessään ja myönteisyydessään ainutlaatuinen. Rakkaus omaan lapseen syvenee vähitellen ja eri ihmisillä eri tahtiin. Pienen lapsen hoitaminen ympäri vuorokauden on vaativaa. Ylikuormittuminen, yksin jääminen ja muun muassa epätasainen vastuunjako perheessä luovat jo sinänsä riskitekijöitä vanhemman jaksamiseen. Jos vanhemman taustalla on myös paljon vaikeita, käsittelemättömiä tunteita, traumoja, oman lapsuuden haavoittavia kokemuksia, ne voivat aktivoitua uudessa elämäntilanteessa ja ilmetä muun muassa väkivaltana. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri nostavat kynnystä ottaa puheeksi vaikeimpia tunteita ja huolia, joita vanhemmuus herättää. Ei ole helppoa myöntää, että huomaa toimivansa lapsen kanssa […]

Minulla on kotona valkoinen piironki, jossa on neljä laatikkoa ja kaapit molemmin puolin. Olen kerännyt sen kätköihin vuosien mittaan arvokkaaksi kokemaani kirjallisuutta ja kansioita, joihin olen lajitellut erikseen säästettävät lehtileikkeet, mielenkiintoiset artikkelit ja koulutusmateriaalit. Pienenä detaljina mainittakoon, että piironki sisältää myös oman äitini minulle lehtileikkeistä kasaamansa kansion. Kansion sisältönä on äitini arvostaman perheneuvojan kirjoittamia artikkeleita ja kolumneja, joissa hän vastaa lukijoiden kysymyksiin lasten kasvatuksesta ja pari- ja perhe-elämään liittyvistä asioista. Tämä on äitini mukaan eräänlainen ennakkoperintö minulle, jotta voin käydä kansiosta ”tarkistamassa” vastauksen, kun elämän matkallani tarvitsen neuvoa. Huvittuneena totean, että lehtileikkeiden keräilyvimma ihmissuhteisiin ja elämään liittyvistä teemoista näyttää kohdallani […]

Maria Akatemian Keijun varjo -toiminnan tunneryhmät on suunnattu nuorille naisille, jotka haluavat muutosta väkivaltaiseen käyttäytymiseensä. Väkivalta voi olla esimerkiksi fyysistä, psyykkistä tai itseen kohdistuvaa väkivaltaa. Ryhmän tavoitteena on tunnesäätelytaitojen vahvistaminen, itsetuntemuksen lisääntyminen, muutoksen löytäminen väkivaltaisiin toimintayllykkeisiin sekä itsemyötätunnon kasvaminen. Kesällä 2019 Keijun varjo -tunneryhmä järjestettiin ensimmäistä kertaa Maria Akatemian omassa toimitilassa. Ryhmä oli muodoltaan intensiivinen ja kokoontui kahdesti viikossa kuuden viikon ajan. Ryhmään osallistui neljä nuorta naista, jotka käyttivät tai pelkäsivät käyttävänsä väkivaltaa.  Pieni koko teki ryhmän haavoittuvaksi, mutta naiset olivat motivoituneita teeman käsittelyyn ja muutoksen etsimiseen eikä kukaan keskeyttänyt ryhmää. Heitä yhdisti halu muuttaa omaa elämäänsä ja löytää uusia […]

Tuijotin olohuoneemme ikkunoita, jotka näyttivät valuvan ikiaikaista likaa, jonka siivoaminen tuntui ylitsepääsemättömältä tehtävältä. Ikkunoiden pesu, tuo vuorenvalloitusta vastaava työtehtävä, oli odottanut minua jo liian kauan. Mitä kauemmin se odotti, sitä vaikeampaa homman aloittaminen oli. Päätin, että tarvitsen järeämpiä apukeinoja. Niinpä kotiimme hankittiin keltainen pikku ystävä, Kerhherin ikkunanpesuri. Olin niin iloinen! Nyt se pesisi ikkunat! Saisin viimein ihailla kirkkaana kiiltelevää ikkunapintaa, joka saisi koko kodin hehkumaan! Mutta Kerhheri ei pessyt. Uusi pikkuinen perheenjäsenemme ei kipittänyt varastoon hakemaan tikkaita, ei ryhtynyt pyyhkimään pölyjä sälekaihtimista. Ei tuonut helpotusta. Ei kiiltänyt ikkuna. Päätin, että tekisimme sen yhdessä. Pikku Kerhherin kanssa valloittaisimme vuoren yhteistuumin. Syötin […]

10. päivä syyskuuta vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta itsetuhoisuudesta sekä tuoda tiedon lisäksi toivoa siitä, että apua on saatavilla. WHO:n mukaan itsemurhia tehdään maailmassa vuosittain noin 800 000, ja 15-29-vuotiaiden kuolinsyynä itsemurha on toiseksi yleisin. Suomessa itsemurhat ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta tilastot ovat yhä kansainvälisessä vertailussa korkeita. Arvioiden mukaan yhtä itsemurhaa kohden tehdään yli 20 itsemurhayritystä. Yritykset jäävät usein katseilta piiloon, mutta tuottavat valtavaa kärsimystä, huolta ja epätoivoa sekä itsetuhoiselle ihmiselle että hänen läheisilleen. Itsetuhoisuuden muodot eivät aina ole näkyviä. Niille yhteinen piirre on, että ne ovat itseen suunnattua emotionaalista tai fyysistä väkivaltaa. […]

Ihmisellä on arvioitu syntyvän 70 000 ajatusta päivässä. Tämän valtavan tietoliikenteen alle jää huikea potentiaali hiljaista tietoa, alitajuntamme kuvia ja aavistuksia. Yksi saa etiäisiä ja toisen valintoja ohjaa vahva intuition ääni. Kolmas ei tunnista, mikä on pelkoa ja mikä intuitiota. Kommunikoidessamme toistemme kanssa aistimme paljon enemmän kuin tietoiset ajatukset antavat ymmärtää. Hiljaista tietoa kanavoituu myös uniksemme; ne ovat yksi alitajuntamme tunnistetuimpia väyliä kasvattaa ymmärrystä ja prosessoida elämäntapahtumia. Varhaisimmillaan intuitio lienee ollut olennainen osa ihmisen selviytymisvaistoja. Nykyään emme tarvitse lähempänä luontoa eläneiden esivanhempiemme vaistoja ja siten intuitiomme on uinuvampaa. Olemme kuitenkin kaikki intuitiivisia, vaatii vain herkkyyttä kuulla tuota hiljaista tietoa. Ajassamme se […]