Jos arki tuntuu olevan rutiineja, pakkoja, velvollisuuksia, paineita, väsymystä ja jaksamattomuutta, mistä sen ilon voisi löytää?
Äidin oma aika ja tarpeiden huomioiminen on tärkeää ja keventää oloa, tuki kumppanilta, läheisiltä tai palveluista helpottaa arjessa jaksamista. Kyllä. Ehdottomasti. Voisiko löytyä myös jotain sellaista, joka akuutissa putoamis-romahduspisteessä muuttaisi tunnelman, palauttaisi hyvät energiat ja toisi valon pimeään hetkeen tarvittaessa?
Yllätysveto arkitilanteisiin parisuhteessa ja perheessä voi kääntää raskaan keveäksi. Kannattaa kokeilla!
Sen sijaan, että kiskoisit lapsen lätäköstä pois, hermostuisit vaatekiukuttelusta tai toruisit rajuista leikeistä, osallistu, innostu ja heittäydy mukaan. Tätä ei tarvitse aina tehdä, mutta näytä lapsellesi se leikkivä, hauska ja spontaani puoli itsestäsi.
Lapsi elää tässä hetkessä eikä hänen tarvitse murehtia aikatauluista, kotitöistä, tai velvollisuuksista. Hän näkee hauskuutta, iloa siellä, mikä meille aikuisille on tavallista ja joskus jopa välteltävää.
Mikä on sinulle sopivaa heittäytymistä? Mennä mukaan loiskimaan lätäkössä, ehdottaa tyynysotaa, tehdä kuperkeikka, näyttää hulluja ilmeitä, päästää kamalia ääniä, rakentaa Pepin ”Ei saa koskea lattiaan” -rata olkkariin? Miten sujuisi yhdessä laulaminen, tanssiminen hurjasti heilumalla tai keittiön työkaluilla rytmisoitinsävellys? Liity lapsen leikkiin ja ruoki sitä. Tulet itsekin ravituksi.
Me aikuiset tarvitsemme leikkiä ja kepeyttä, perheet tarvitsevat sitä, maailma huutaa sitä.
Muistatko lapsuuden koululaisvitsejä? Muistutuksena viaton Pikku-Kalle-vitsi.
Pikku-Kalle tulee koulusta ja kysyy äidiltä: ”Mistä lapset tulevat?”. No, äiti selittää pitkään kukista ja mehiläisistä. Kun äiti on saanut kerrottua kaiken, Pikku-Kalle sanoo: ”Meidän luokalle tuli uusi poika. Se on tullut Tampereelta.”