”Emme aina osaa ajatella, että kehon tuntemusten kuuluukin tuntua, niiden tulee olla niin voimakkaita, jotta ne pääsisivät tietoiseen havaintoomme asti. Niillä on usein nimittäin mukanaan viesti.
Kehontuntemuksemme ovat erottamaton osa tunteitamme ja tunteidemme takana on tarpeita, joiden tyydyttäminen on tärkeä osa hengissä säilymistä ja oman toiminnan ohjausta ja korjaamista. Kehomme viestii meille fysiologisista tarpeista, kuten nälästä ja janosta, huonosta asennosta, levon tai aktiviteetin tarpeesta, mutta tunteiden takana on myös syvempiä tarpeita, kuten arvostetuksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen tunne.
Kehomme on viisas ja pyrkii meille parhaaseen lopputulokseen. Se laskee ja nostaa vireystilaamme ympäristön vaatimalla tavalla. Toisinaan kehomme virittyy äärimmilleen säädelläkseen kaiken voiman ja energian ”taistele tai pakene” -valmiuteen. Toisinaan kehomme voi siirtyä säästöliekille, keräämään voimia. Toisinaan jopa lamaantuneeseen, alivirittyneeseen tilaan, kun jokin asia on meille liian vaikea käsiteltäväksi juuri sillä hetkellä.
Nykymaailman valtava ärsyketulva on oivallinen pitämään yllä ylivirittynyttä tilaa. Uhkatekijöiden ei tarvitse olla ulkoisia, mielemme pystyy luomaan uhkat myös sisäisesti, mutta kehomme reagoi niihin, kuin ne olisivat todellisia uhkia.
Kehosi ja sen tuntemukset eivät ole vihollisiasi, vaan kehosi yrittää auttaa sinua selviytymään. Kehollasi on paljon sanottavaa. Usein unohdamme ulkoisen ärsyketulvan keskellä kuitenkin pysähtyä ja kysyä myös keholtamme, mitä minulle tänään kuuluu, mitä minä tarvitsisin juuri nyt?”
Katseita-blogin kirjoittaja Henna Honkanen on psykologi ja Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntija.