Maria Akatemia järjesti seitsemännen Symposiuminsa 25.4.2018 Arabianrannassa yrkeshögskola Arcadassa. Puhujina kuultiin muun muassa presidentti Tarja Halosta, presidentti Martti Ahtisaaren toimistosta johtaja Riikka Marjamäkeä sekä Maria Akatemian perustajajäsen psykoterapeutti Britt-Marie Perheentupaa.
Yhtenäinen, kestävä maailma ei rakennu kuitenkaan ilman tahtoa, työtä ja tutkimusta, kuten symposiumissa puhunut presidentti Tarja Halonen painotti. Globaalilla tasolla yksi avaintekijä on naisten asema. Presidentti Halonen sanoi, että tässä asiassa ollaan koko ajan menty eteenpäin, tosin muutokset vaativat vielä vuosikymmeniä. Halonen huomautti, että vaikka Suomella on tasa-arvossa hyvä maine maailmalla, niin pinnan alta löytyy se toinen todellisuus, se vaiettu, joka on purskahtanut pintaan viime aikoina me to -kampanjan kautta.
Se voisi saada myös toisenlaiset kasvot, juuri henkisen vaiennetun väkivallan kasvot, jossa tekijänä, ei uhrina, onkin nainen. Nainen, joka itse on jäänyt näkymättömiin, tukehtunut jonkin kauniin kulissin taakse tai sitten vain kovettunut sietämään, kestämään ja suoriutumaan. Nainen, joka ei sovi moniinkaan kuvaelmiin tai tarinoihin, joita haluamme kuunnella tai edes uskoa, että niitä on olemassa. Meillä on tarve uskoa, että jokin on hyvää, vain hyvää, ja sitten siitä erillään on paha.
Ihmisessä on kuitenkin mahdollisuus sekä hyvään että pahaan. Usein pahan toteuttaja on itse kokenut pahan, pahan ketjun katkaiseminen taas vaatii siitä tietoiseksi tulemista, päätöstä tehdä toisin. Britt-Marie Perheentupa ja Maria Akatemian kehittämispäällikkö Maria Lindroos kumpikin muistuttivatkin, että ihmisen sisäiset jännitteet vaikuttavat hänen ajatuksiinsa ja mielipiteisiinsä sekä valintoihinsa.
Pahan projisointi vaikuttaa myös siihen, että maailman konfliktit syttyvät ja jatkuvat.
Presidentti Ahtisaaren toimistosta johtaja Riikka Marjamäki kertoi arvokkaasta ja usein näkymättömästä suomalaisesta työstä maailman konfliktien ratkaisuissa. Marjamäenkin mukaan Suomella on hyvä maine maailmalla, kun on kysymys sovittelusta. Maine ei ole syntynyt sattumalta, se perustuu muun muassa omasta verisestä historiasta selviämiseen; sata vuotta sitten Suomessa oli juuri päättynyt sisällissota.
Kirjoittaja Elli Akrén-Ebbe on Keijun varjo -hankkeen vastaava ohjaaja ja psykoterapeutti