Lastensuojelun Keskusliiton tekemän Piiskasta jäähypenkkiin -selvityksen mukaan suomalaisten asenteet lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti 2000-luvun aikana. Kun vielä vuonna 2004 ruumiillisen kurituksen hyväksyi 34 % suomalaisista, hyväksyy sen nyt 13 %. Toisaalta noin 40 % niistä vanhemmista, jotka eivät pidä kuritusta hyväksyttävänä, on joskus kurittanut omaa lastaan. Vaikka selvityksen mukaan miehistä 18 % ja naisista 8 % hyväksyy ruumiillisen kurituksen, ovat naiset silti käyttäneet miehiä enemmän kuritusväkivaltaa lastaan kohtaan.
Me Maria Akatemiassa tarjoamme apua naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Suurin osa asiakkaistamme on pienten lasten äitejä, jotka ovat huolissaan omista vihan ja väkivallan tunteistaan sekä niistä aiheutuvista teoista. Tavoitteenamme on tehdä työtä sen eteen, että naisen väkivalta osattaisiin kohdata ja tunnistaa paremmin ja että apua tähän ongelmaan olisi tarjolla mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Pyrimme aktiivisesti lisäämään tietoutta väkivallan vaikutuksista sekä sen monimuotoisuudesta. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan suomalaisilla onkin jo hyvä käsitys myös henkisen väkivallan haitallisuudesta lapselle ja henkinen väkivalta nähdään jopa fyysistä väkivaltaa haitallisempana. Myös vanhempien keskinäiselle fyysiselle väkivallalle altistamista lähes kaikki tähän kyselyyn vastanneet pitivät haitallisena lapsen kasvulle ja kehitykselle. Toisaalta esimerkiksi tukistamista tai luunapin antamista eivät edelleenkään kaikki miellä väkivallaksi. Keskustelun ylläpitämistä sekä tiedon lisäämistä liittyen väkivallan vaikutuksiin sekä vahvistavan vuorovaikutuksen merkitykseen onkin tärkeää edelleen jatkaa.
Selvityksessä merkittävää on myös havainto siitä, että vanhemman omat lapsuuden kokemukset kuritusväkivallasta nostavat todennäköisyyttä sille, että hän käyttää kuritusväkivaltaa myös omaa lastaan kohtaan. Väkivallan ylisukupolvisuus näkyy vahvasti myös Maria Akatemian työssä. On tärkeää tunnistaa, millaisessa tunneilmastossa on itse kasvanut ja miten on tullut kohdatuksi omien tunteidensa kanssa. Silloin voi paremmin myös kohdata lapsen tunteet ja katkaista haitallisten vuorovaikutusmallien siirtymistä sukupolvelta toiselle. Työmme tärkeimpiä tavoitteita onkin lisätä ymmärtämystä väkivallan ylisukupolvisuudesta sekä katkaista väkivallan ylisukupolvinen ketju.
Asenteet muuttuvat hitaasti, koska ihmisen mieli muuttuu hitaasti. Mutta ne muuttuvat. Merkittävää on, että on tahto muuttua ja katkaista ylisukupolvista väkivallan ketjua. Kuitenkaan pelkkä tahto ei aina riitä; tarvitaan monipuolisia verkostoja, joissa osataan tarttua ongelmaan ja ohjata apua tarvitseva oikean avun piiriin. Kenenkään ei tulisi jäädä yksin huolensa kanssa.
Yhteydenotot:
Hanna Kommeri, Ehkäisevän väkivaltatyön vastaava / hanna.kommeri@maria-akatemia.fi, p. 045 144 3953
Emma Laine, Ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori / emma.laine@maria-akatemia.fi,
p. 045 118 7811