Läheisenä työelämässä -hanke on aloittanut kolmannen ja viimeisen toimintavuotensa, joten nyt onkin oiva hetki kääntää katse menneeseen vuoteen ja tutkia, mitä hankkeen toisena vuonna saavutettiin asiakastyössä.
Hankkeen vertaisryhmät keskittyvät vertaistuelliseen keskusteluun, omien tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn sekä työn ja läheishoivan tasapainottamiseen omassa arjessa. Vuonna 2023 hankkeessa järjestettiin viisi vertaisryhmää työssäkäyville läheishoivaajille ja asiakaskohtaamisten kokonaismäärä oli 59. Vertaistoiminnasta kerätyt tulokset osoittavat toiminnan vaikuttavuuden ja tarpeen: kaikki asiakkaat kokivat hyötyneensä ryhmätoiminnasta ja saaneensa vertaistukea ryhmästä. Suurin tavoitettu ryhmä oli 40–50-vuotiaat naiset, ja 84 prosenttia kaikista asiakaskontakteista oli naisia. Tämä vahvistaa tutkimuksissa nousseita tuloksia, jonka mukaan hoivavastuita läheisistä kantavat eniten yli 45-vuotiaat naiset.
Hankkeen asiakastyön pohjalta voidaan tunnistaa erityisiä kysymyksiä ja aiheita, joita työssäkäyvät läheishoivaajat kohtaavat arjessaan. Työn ja läheishoivan yhdistämisen haasteet ovat moninaisia ja linkittyvät monelle elämän osa-alueelle. Yhtenä kysymyksenä asiakastyöstä on noussut esiin muutokset läheishoivaajan ja hoivattavan suhteessa sekä itsestä huolehtimisen haasteet. Erityisesti rajojen vetämisen vaikeus sekä omien tarpeiden tunnistaminen ja niistä huolehtiminen ovat herättäneet keskustelua ja luoneet vertaisuuden kokemuksia ryhmäläisten kesken. Juuri näistä teemoista läheishoivaajilla oli yhteneväisiä kokemuksia, vaikka läheishoivatilanteet olisivat muuten olleet erilaisia.
Ryhmät toimivat monella oman sisäisen prosessin käynnistäjänä ja peilinä omien tunteiden ja tarpeiden kirkastamiseksi. Palautteiden perusteella kaikki vertaisryhmäkävijät kokivatkin arjessa jaksamisen vahvistuneen ja oman itsetuntemuksensa lisääntyneen.
Toisena asiakastyöstä noussut läheishoivan ja työssäjaksamisen erityispiirre on palvelujärjestelmään liittyvät haasteet: palveluiden sirpaleisuus, byrokratia, sopivien palveluiden puute sekä tiedonpuute niin palvelujärjestelmästä kuin omista oikeuksistakin. Tämä vastaa tutkimuksissa nousseita tuloksia, joiden mukaan läheishoivaajat kokevat, että palveluiden saanti vaatii taistelua ja tiedon löytäminen on työlästä. Haasteet läheisen hoidon laadussa ja järjestämisessä myös lisäävät läheisestään huolehtivan huolta. Toimivilla palveluilla onkin todettu olevan merkittävä vaikutus siihen, että läheishoivaaja pystyy työhönsä kunnolla.
Palvelujärjestelmän haasteiden lisäksi vertaisryhmissä on noussut esille työelämään liittyvät kysymykset ja huolet, kuten leimaantumisen pelko työpaikalla. Kokemus voi olla, että työaikataulujen muokkaaminen alaikäisen lasten hoitamisen vuoksi tai vaikka lapsen puheluun vastaaminen kesken työpäivän nähdään jollain tapaa ”sallitumpana” kuin esimerkiksi oman muistisairaan vanhemman hoitaminen tai mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevan läheisen tukeminen. Tutkimusten mukaan avoimuus työpaikalla ja kollegoiden sekä esihenkilön tuki ovat kuitenkin avuksi läheishoivatilanteissa. Myös työelämän joustoista saattaa olla helpompi lähteä keskustelemaan, kun oma tilanne on tuotu esihenkilön tietoon. On tärkeää kuitenkin tiedostaa, että läheishoivaajaa voi kannustaa avoimuuteen työpaikalla, mutta työyhteisöllä ja esihenkilöllä on suuri ja keskeinen rooli avoimen ja hyväksyvän työilmapiirin luomisessa.
Hankkeen yksilökeskusteluissa annetaan palveluohjausta ja pyritään löytämään keinoja, jotka tukisivat läheishoivaajan omaa jaksamista. Lisäksi tapaamisilla pyritään lisäämään läheishoivaajan tietoa palveluista ja työelämän joustoista, joihin hänellä on lakisääteinen oikeus. Yksi esimerkki tällaisesta lakisääteisestä oikeudesta on 1.8.2022 voimaan tullut omaishoitovapaa, joka takaa työntekijälle viisi työpäivää omaishoitovapaata tuen tarjoamiseksi omaiselle tai samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Hankkeen tulokset palveluohjauksen osalta ovat olleet hyviä ja kaikki palveluohjauksen tarpeessa olleet yksilötapaamisiin osallistuneet kokivat saaneensa ohjausta tarpeen mukaisiin palveluihin.
Työelämästä puhuttaessa tärkeä asiakastyöstä noussut huomio on, että monelle työ näyttäytyi merkityksellisenä voimavarana ja työssä käyminen itsessään koettiin tärkeänä. Tässäkin tutkimukset vahvistavat havaintoja, koska tutkimusten mukaan moni läheishoivaaja kokee työn merkityksellisenä eikä siitä haluta luopua, vaan ennemmin toiveissa on keinojen lisääminen työn ja läheishoivan yhdistämiseksi.
Vertaisryhmillä on pystytty vastaamaan hyvin työn ja läheishoivan yhdistämisen kysymyksiin, ja hankkeen asiakastyön tulokset ovat vaikuttavia: 84 prosenttia hankkeen toimintaan osallistuneista koki saaneensa keinoja työn ja läheishoivan yhdistämiseen. Hankkeen tuloksista voidaan päätellä, että työssäkäyvillä läheishoivaajilla on tarvetta vertaistuelliselle keskustelulle, ja jo kuuden tapaamisen ryhmämallilla voidaan saada vaikuttavia tuloksia ja kohentaa läheishoivaajien jaksamista niin työelämässä kuin arjessa laajemminkin.
Kiinnostuitko, haluaisitko mukaan hankkeen vertaistoimintaan? Seuraava valtakunnallinen, kaikille avoin vertaisryhmä järjestetään 15.5.-12.6.2024 ja mukaan mahtuu vielä! Lisätietoa löydät täältä.
Lähteet: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/58eb89df-d7bf-4ba7-8835-626e7a89055b/content
Läheisenä työelämässä -hanke