Oslolainen kongressitalo vetää ihmisiä, aulassa heitä parveilee satapäin ja ilma on tiheää. Jälleennäkemisiä, uusia tuttavuuksia, vilkasta ajatusten vaihtoa. Puheensorinasta erottuu lukuisia eri Euroopan kieliä. Kyseessä on kolmas kansainvälinen väkivaltatyön konferenssi European Conference on Domestic Violence (ECDV): väkivaltatyön ammattilaiset, tutkijat, kirjoittajat, elokuvantekijät ja kyllä, myös kokemusasiantuntijat ovat koolla. Paikalla on 850 aiheen parissa työskentelevää, kaikkiaan 41 eri maasta. Teen itse kuudetta vuotta töitä naisten parissa, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Kongressin puheenvuoroissa naiset väkivallan tekijöinä ovat marginaalissa. Huomaan osan puhujista, tutkijoista, psykologeista, jopa kiistävän koko ajatuksen. Naisten ja miesten käyttämässä väkivallassa on eroja, ja kyllä, on myös nähtävä väkivallan sukupuolittuneisuus. […]
Tag Archives: Naisen väkivalta
Suvun tarinat elävät meissä
Yksi naisen elämän ja kehon ihmeitä on, että munasolu, josta olet syntynyt, on ollut jo sinun äidilläsi hänen ollessaan sikiönä isoäitisi kohdussa. Tarinasi on hautunut jo isoäitisi tarinassa. Viesti kulkee sukupolvelta toiselle niin käsittämättömän monia reittejä; ymmärrettävissä olevia ja mielemme ymmärtämättömiä. Ylisukupolvisesti siirtyy monenlaista sosiaalista perimää: paitsi tietoa, taitoja ja erilaisia lahjoja myös kasvatuskäytäntöjä, tunteidenhallintakeinoja ja yhtä lailla keinottomuutta hallita tunteitaan. Kannamme jokainen mukanamme kasvuperheessä opittua maailmankuvaa ja tapaa olla suhteessa toisiin ihmisiin. Luonnollisesti tämä perimä muovautuu elämän mittaan kaiken opitun myötä. On kuitenkin arvokasta tulla tietoiseksi, mitä etenkin vahingollisia opittuja tai hiljaisesti siirtyneitä toimintamalleja ylläpitää. ”En aio ainakaan koskaan […]
Väkivaltaa käyttänyt nainen voi olla kuka tahansa meistä
Väkivaltaa käyttänyt nainen voi olla aivan tavallinen nainen. Äiti, tytär, puoliso, sisar, ystävä. Hän, joka käy töissä, on koulutettu, ja ulkopuolisten silmissä hyvin pärjäävä. Hän, joka lukee lapselle iltasadun ja hoitaa kotia. Juuri hän voi olla se, joka suuttuessaan repii lastaan, raivoaa kumppanilleen tai on väkivaltainen itseään kohtaan – puhuu itselleen jatkuvasti negatiivisesti tai kärsii syömishäiriöstä. Hän, tavallinen nainen. Saatamme herkästi etäännyttää itsemme väkivallan teemasta. “Ei tämä minua koske, nehän on niitä vankilassa istuvia naisia – niitä pahoja ihmisiä”. Väkivalta saatetaan linkittää alamaailmaan ja rikollisuuteen, ja mieltää puhtaasti fyysiseksi. Kuitenkin väkivallan ilmenemismuodot ovat moninaiset ja potentiaali väkivaltaan asuu meissä kaikissa. […]
Nasty Women – Kun nainen piirtää rajansa
Kävin katsomassa viime viikolla Susanna Leinonen Dance Companyn ajantajun vievän ja vaikuttavan Nastyesityksen, jota edelsi upea ja suorapuheinen Maria Veitolan, Elina Knihtilän, Anna Erikssonin ja Susanna Leinosen lavakeskustelu ”nastiydesta”, eli siitä mitä käy, kun nainen on ”hankala, ilkeä, hävytön”. Aika uskomattomia asioita nämä neljä elämässään menestynyttä naista nostivat esiin sellaisina ominaisuuksina, joista olivat saaneet ”hankalan tyypin” leiman: itsenäisyys, kyky ottaa tila haltuun, suoruus, tiukkuus ja se, että ”tietää-mitä-haluaa”. Saatoin tuntea, miten koko Savoy-teatterin keuhkot laajenivat puheenvuorojen myötä. Ja sitten vielä itse esityksessä tanssivien kehojen kieli hytkytti katsojienkin solutasoilta ties mitä naisen kehon kollektiivisia noitahuoruuksia. Kuuntelen päivittäin ihmisten, nimenomaan naisten, liikuttavia […]
Inhimillinen digitalisaatio – Miten säilyttää ihmisyys verkossa?
Puheenvuoro pidetty Maria Akatemian 7. Prima Mater Symposiumissa ”Haasteena eettisesti kestävä ihmisyys” 25.4.2018 Työskentelemme Maria Akatemian naisenväkivalta.fi -hankkeessa suunnittelijoina, ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijoina ja asiakastyöntekijöinä. Viime vuoden lopulla avattu palvelumme auttaa naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Palveluväylinä verkossa ovat chat, videovälitteiset yksilökeskustelut ja ohjatut vertaisverkkoryhmät. Tarkastelemme tässä puheenvuorossamme mitä on inhimillinen digitalisaatio ja miten verkkovälitteisessä työssä voisimme säilyttää ihmisyyden ja inhimillisen kohtaamisen. Elämme nyt aikaa, jossa digitalisaatio mahdollistaa ihmisten välisen kommunikaation paikasta ja tilanteesta riippumatta. Käytännössä se tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arjessamme. Parhaimmillaan se yhdistää meitä toisiimme nopeammin ja esteettömämmin kuin koskaan aiemmin. Informaatio planeetan laidalta toiselle liikkuu valtavaa […]
Ankaruudesta arvostukseen
Uuteen vuoteen siirryttäessä on hyvä tarkistaa, mitkä ovat omat toiveet ja odotukset ja toisaalta: piiskaanko itseäni niihin liian lujasti? Missä on kasvuni mahdollisuudet ja mikä sitä estää? – Joskus olemme omalle kasvullemme se isoin este tai hidaste. Moni nainen kantaa solumuistissaan itsensä pienentämisen kulttuuria. Oman tilan ottaminen koko siinä kapasiteetissaan, mikä olisi mahdollista, tuntuu liioittelulta tai muuten vain sopimattomalta. Oma sisäinen tarve ja sen toteutus jäävät ristiriitaan ja tämä aiheuttaa pettymystä. Omien mahdollisuuksien ja kykyjen vähättely, oman huolenpidon laiminlyönti ja välinpitämättömyys itsestä ovat kaikki itseen kääntyneen aggression muotoja, sisältä nakertavaa tuhovoimaa. Terveesti suunnattuna aggressio on käyttövoimaa uusien asioiden toteuttamiseen ja […]
Suuren puun suojassa
Siemen tarvitsee itääkseen lämpöä ja kosteutta sekä turvallisen, ravinteikkaan ja suojaisan maaperän. Samat edellytykset tarvitsee kasvuunsa myös pieni ihmisentaimi. Ensimmäisenä kasvualustana toimii äidin kohtu, jonka hämärässä lämmössä vauva kasvaa ja kehittyy. Syntymän hetkellä saamme ensikosketuksemme aggressioon. Äiti tarvitsee aggressiota synnyttääkseen, lapsi syntyäkseen. Tarvitaan aggressiota, joka toimii eteenpäin vievänä elämänvoimana. Lapsi syntyy kohdun turvallisesta lämmöstä ja suojasta kylmään ja meluisaan maailmaan. Lapsen elämän alku on kaoottinen, ei ymmärrystä yöstä tai päivästä. Äiti ei enää hengitä puolesta. Alkaa ensimmäinen erillisyyden vaihe, aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen erityislaatuinen tanssi, jonka vaikutukset tulevat ulottumaan pitkälle. Aikuisen tärkein tehtävä on lähteä säätelemään vastasyntyneen maailmaa unen, ruoan […]
Ihana Suomen kesä!
Kesä on täällä taas ja kuinka ihanalta se tuntuukaan! Suomen kesän valo tuntuu loistavan ei ainoastaan auringosta vaan myös ihmisistä. Olen viettänyt 11 vuotta elämästäni asuen Etelä-Amerikassa ja voi kuinka paljon ikävöinkään niinä vuosina erityisesti Suomen kesää. Sanontahan kuuluu, että ihminen tajuaa asioiden arvon vasta menetettyään ne. Vaikka kotikaupungissa Rio de Janeirossa riitti aurinkoa ja luonto oli vihreä läpi vuoden, kaipasin Suomea valtavasti kesäisin. Olen usein miettinyt, mikä Suomen kesässä on niin maagista. Onko se, että kesä ei ole jatkuvaa ja sillä on alkunsa ja loppunsa yksi suurimmistä syistä kaikille niille tunteille, joita lataamme kesään, sen odotukseen ja koittoon? Toisaalta […]
Maria Akademi på turné – Tankar från seminariet i Mariehamn 26.4.2017
Kvinnors våld är ett ämne som fortfarande väcker starka känslor och motstånd hos många. Bilden av kvinnor som antingen madonnor eller horor lever envist kvar och det verkar som om det fortfarande anno 2017 är en hopplös uppgift att släppa alla föreställningar och fördomar och faktiskt bara helt enkelt se människan. Oberoende av om vi är män eller kvinnor bär vi alla på aggressiva känslor som hos var och en av oss i vissa situationer kan utmynna i våldsamma handlingar, oftast med konsekvenser för alla inblandade. Det är inte enbart män som är våldsamma. Kvinnor kan också vara det. Och […]
Mitä hyvää voin itselleni tänään sallia?
Omien tarpeiden ja tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu on väkivallattomuuden abc Viime viikolla äitien itsehillinnän ja väkivallan teemat saivat julkisuutta Ylen uutisoidessa äideistä, jotka olivat satuttaneet tai pelänneet satuttavansa lastaan. Aihe sekä tuotti vilkasta keskustelua verkossa että poiki paljon soittoja Maria Akatemian Avoimeen Linjaan. Tämä kielii siitä, miten syvä tarve on nostaa naisen aggressio vihdoin avoimeen keskusteluun. Jokainen kerta, kun asiasta puhutaan ääneen, madaltuu avunhakemisen kynnys lukuisille naisille. Oman pimeytemme ymmärtäminen on osa kokonaiseksi kasvua niin kunkin naisen omassa tarinassa kuin meidän kollektiivisessa kertomuksessamme. Miten vaikeaa todella voikaan olla naisen elämässä tunteiden koko skaalan salliminen, ilmaisu ja etenkin ”mörömpien” tuntemusten kohtaamiseen uskaltautuminen! Kasvuvaiheiden liika tytöttely, liian […]
Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti – ajatelkaas!
”Miks joulupukki tuo muka vaan kilteille lapsille lahjoja? Mitä järkee jos kaikki ois aina kilttejä? Eiks riitä että on oma itsensä?”, pohti ystäväni esikouluikäinen tytär. Miten viisaasti pohdittu! Mitä se kiltteys onkaan? Lapsen mieleen se voi piirtyä äärimmäisenä pinnistelynä, jossa kaikki yleisesti ei-toivotut tunteet täytyy pusertaa sisään, vaikka kuinka harmittaisi. Tietäähän sen, mitä siitä seuraa. Sisään puristettu tunne löytää väylänsä ulos kuin virtaava vesi. Jossain kohtaa, kun kiltin sisään on tungettu kohtuuton määrä tunteita, joita ei saanut sanoa ääneen, ne kaikki voivat purkautua kerralla ulos ja voima on moninkertainen verrattuna siihen, mitä sen pahan mielen osoittaminen jossain yksittäisessä tilanteessa olisi […]
Välinpitämättömyys on kaikkien aikojen väkivaltaa
Väkivalta on monimuotoista, salakavalaa ja usein vaikeasti tunnistettavissa. Kun kielletyt tunteet ja ajatukset purkautuvat fyysisenä kaltoinkohteluna voi purkaus olla kuin tulivuoren purkaus, laavaa ei syöksy ulos koko ajan, vaikka vuoren sisus kuplisikin tulisena. Väkivalta ilmenee monella eri tasolla ja saa erilaisia muotoja. Se voi olla purkausta enteilevää haukkumista, vähättelyä ja sättimistä, joka pehmittää maaperää väkivallan tekijän mielessä, valmistellen teon oikeutusta. Väkivalta ei kuitenkaan aina purkaudu fyysisenä kaltoinkohteluna, vaan se voi jäädä sanojen tai hiljaisuuden tasolle. Kumpikin vahingoittaa niin tekijää kuin kohdettaan sekä koko perhettä. Suomalainen kulttuuri ei ole kovin keskustelevaa. Eriävät mielipiteet saatetaan ottaa hyvin henkilökohtaisesti ja kokea ne riidan […]
Varjoista valoon
Viime päivinä uutisoitu lapsen kaltoinkohtelu on herättänyt paljon keskustelua, mielipiteitä ja tunteita eikä syyttä. Esiin tulleet tapahtumat ovat monelta osin niin käsittämättömän kuuloisia, että asia ei voi olla koskettamatta tunnetasolla ketään meistä. Ainakin pitäisi koskettaa. Miten suurta rohkeutta vaatiikaan lähteä käsittelemään itselle kipeitä ja traumaattisia asioita, joiden varmasti paljon mieluummin toivoisi vain häviävän pois, koska niiden kohtaaminen on niin tuskallista? Vaatii rohkeutta valita toisin. Samaa rohkeutta tulisi löytyä myös kaltoinkohdeltujen lasten aikuisverkostoilta. Rohkeutta nähdä, puuttua ja auttaa. Varhaisten ihmissuhteiden merkitys ihmisen elämässä on merkittävä. Elämän ensi hetkistä lähtien kokemamme hoiva ja huolenpito muovaavat käsitystämme sekä sisäistä malliamme maailmasta sekä itsestämme. […]
Miten katsot itseäsi, siten katsot toista
Viime aikoina maailma on tuntunut räjähtävän käsiin. Järkyttävät tapahtumat ovat seuranneet toisiaan kevään ja kesän aikana. Niiden taustat ja syyt ovat muotoutuneet moniksi taitaviksi pohdinnoiksi toimittajien ja kirjoittajien analyyseissä ja artikkeleissa. Mitä ajassamme on liikkeellä? Miten suhtaudumme? Miten olemme turvassa? Ilmastonmuutos on muuttunut laajemmaksi käsitteeksi ja meillä on menossa ekologisen uhkan lisäksi henkisen ilmaston muutos. Otammeko sen vastaan uhkana vai mahdollisuutena, on meidän itse ratkaistavissa. Tarvitaan hyviä päätöksiä poliittisella tasolla, hyvää tapaa toimia sekä arvostavaa ja kuulevaa tapaa kohdata meiltä jokaiselta. Ehkäisevässä väkivaltatyössä meiltä usein kysytään neuvoja tai vinkkejä, kuinka selvitä omien vihantunteiden kanssa tai miten menetellä, kun kontrolli uhkaa kadota. Vinkit ja ohjeet ovat tärkeää ensiapua […]