Julkisessa keskustelussa vanhempia ikäluokkia käsitellään yleensä ongelmana: miten valtion rahat riittävät negatiivisessa huoltosuhteessa. Vanhojen, yli 75- vuotiaiden määrää lisääntyy nopeasti ja työikäisten määrä vähenee. Tässä keskustelussa jäävät piiloon kokonaan ne potentiaalit, mitä vanhoille kokemuksensa ja kestävyytensä ansiosta on kertynyt.
Vielä enemmän näkymättömiin jää se kapasiteettisten, hyvinvoivien ihmisten ryhmä, joka on tullut eläkeikään ja vapautunut työtehtävistään. On riski, että heidän osaamisensa, elinvoimansa ja kokemuksensa hiipuvat hiljalleen näkymättömiksi. Näin he kadottavat myös tunteen merkityksellisyydestään.
On tärkeää tiedostaa, hahmottaa ja sanoittaa niitä ilmiöitä ajassamme, joiden seurauksena kokemustiedon arvo hämärtyy.
Maria Akatemiassa olemme aloittaneet ryhmän Vanhat Vaikuttajat, jossa ohjatun vertaisryhmän tuella tutkitaan ja etsitään vanhemman ihmisen identiteettiä ja uutta tehtävätietoisuutta yhteiskunnassa vanhemman polven edustajana. Tähän liittyy tärkeä osaaminen, miten olla suhteissa nuorempiin, luoda vastavuoroisia voimaannuttavia yhteyksiä ja samalla olla tietoisia niistä kasvujännitteistä, jotka ovat luonnollinen osa inhimillisiä yhteyksiä ja sukupolviketjuja.
On tärkeää, että se voimavara, joka on ikääntyvässä väestönosassa, tulee näkyväksi ja aktiiviseksi osaksi yhteiskunnallista inhimillistä voimavaraa ja yhteistä ponnistusta kohti eettisesti kestävää ihmisyyttä. Maria Akatemian perustajan Britt-Marie Perheentuvan sanoin: ”Maailma kutsuu ihmisenä kasvamiseen itsetuntemuksessa, vastuunotossa, välittämisessä ja eettisessä herkkyydessä.” (Britt-Marie Perheentupa: Ihmisyyden käsikirjoitusfilosofia 2020)
Blogikirjoittajat ovat Maria Akatemian seniorikouluttajat Marjatta Grahn ja Marjukka Hakkola
Tietoa Vanhat vaikuttajat -keskusteluryhmästä TÄSTÄ
